Uutiset

Ydinasetutkija: Pohjois-Korean pitkät ohjuskokeet vievät huomiota pois "huolestuttavasta trendistä"

Pohjois-Korean mahdolliset halut käyttää ydinkärkiä todellisiin kohteisiin on huolestuttavampi piirre kuin maan ohjusten matkaetäisyys, arvioi Tukholman kansainvälisen rauhaninstituutin (Sipri) vanhempi tutkija Shannon N. Kile Lännen Medialle.

Kile on yksi Siprin ydinasetutkimuksen vastaavista tutkijoista.

-Pohjois-Korean kehittyvä kyky keskipitkän matkan ohjuksissa kääntää hieman huomiotamme paljon kiireellisemmästä haasteesta. Valtio ilmeisesti kehittää operatiivista ydinasekykyä, Kile arvioi.

Tästä merkkinä on Kilen mukaan se, että valtio on tehnyt taisteluharjoituksia, joissa se on simuloinut ohjusten käyttöä esimerkiksi Yhdysvaltojen Japanissa tai Etelä-Koreassa sijaitseviin sotilastukikohtiin.

Hänen mukaansa ”on melko varmaa arvioida”, että Pohjois-Korea pystyy lähettämään alkeellisen lyhyen tai keskipitkän matkan ydinkärjen, jonka lentoetäisyys on kuitenkin huomattavasti lyhyempi kuin maan tiistaina ilmoittaman ohjuskokeen.

-On huolestuttava trendi, että Pohjois-Korea siirtyy pois siitä, että ydinaseiden hallussapito olisi itseisarvo sinänsä ja kohti sitä, että ydinaseet olisivat todellisia sotilaallisesti käytettäviä aseita, Kile sanoo.

Pohjois-Korean valtion uutistoimisto KCNA ilmoitti tiistaina, että valtio teki onnistuneen mannertenvälisen ohjuskokeen. Koeohjus lensi lähteistä riippuen noin 500–930 kilometrin mittaisen matkan mutta nousi usean sadan tai jopa yli kahden kilometrin korkeuteen. Se laskeutui Japaninmereen, Japanin valtion talousalueelle.

Kile kehottaa suhtautumaan varauksella tietoihin, joita eri maat julkaisevat välittömästi ohjuskokeen jälkeen. Lentomatkat ja -etäisyydet tarkentuvat muutamien päivien sisällä.

-Pohjois-Korea valitsi lentoradan, jotta ohjus laskeutuisi mereen eikä minnekään odottamattomaan paikkaan.

Hänen mukaansa mannertenväliseksi ohjukseksi arvioidaan sellaiset, jotka voivat lentää yli 5 500 kilometrin päähän. Kilen mukaan joidenkin julkisten tietojen valossa voisi arvioida, että tiistaina ilmoitettu ohjuskoe olisi luokiteltavissa mannertenväliseksi.

-Heillä ei ole kykyä saavuttaa operatiivista mannertenvälistä ohjusta, se on tärkeä asia.

Hänestä Pohjois-Korealla on vain teoreettinen kyky lähettää matkaan ohjus, joka voisi yltää esimerkiksi Alaskaan. Uutistoimisto Reutersin mukaan sekä Yhdysvaltojen että Venäjän viranomaiset ilmoittivat, ettei tiistainen ohjuskoe olisi kummallekaan maalle uhka.

Kansainvälisesti varsinkin naapurimaa Etelä-Korea, Yhdysvallat ja Japani suhtautuvat yhä kovasanaisemmin Pohjois-Korean ohjuskokeisiin. Heinäkuun alussa tehty koe on jatkoa lukuisille vastaaville, joita maassa on tänä vuonna tehty.

Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin aikana reagoinut voimakkaasti kokeisiin ja lähettänyt Korean niemimaalle laivastoa enenevissä määrin.

Kile ei usko, että tiistaina ilmoitettu ohjuskoe muuttaisi Yhdysvaltojen nykylinjaa merkittävästi.

-Valtio jatkaa suuren paineen asettamista Pohjois-Korealle, ja se painostaa liittolaisiaan, varsinkin Kiinaa, ottamaan entistä kovempaa linjaa maata kohtaan.

Hän pitää myös seuraamisen arvoisena sitä, ryhtyykö Pohjois-Korea suoriin neuvotteluihin muiden valtioiden kanssa Korean niemimaan turvallisuustilanteesta.

-Ehkä, jos pohjoiskorealaisilla on tämä [mannertenvälinen ohjus] taskussaan, he kokevat voivansa tulla neuvottelupöytään paljon vahvemmilla korteilla kuin vaikka puoli vuotta sitten.

Liki 15 000 ydinasetta

Maailmassa on Siprin arvion mukaan tämän vuoden alussa edelleen 14 935 ydinasetta.
Ydinaseiden määrä on vähentynyt vuosien aikana kansainvälisten sopimusten vuoksi. 1980-luvun puolessavälissä maailmassa oli vielä liki 70 000 ydinasetta.
Ydinasemahdeista suurimmat ovat Venäjä (n. 7 000) ja Yhdysvallat (6 800).
Viime aikoina aseiden määrän lasku on hidastunut, ja valtiot ovat alkaneet ajanmukaistaa arsenaaliaan.
Pohjois-Korealla arvioidaan olevan hallussa noin 10–20 ydinasetta.
Lähde: Sipri

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic