Uutiset

Yhä harvempi suomalainen lähtee työnhakuun toiseen EU-maahan – Peruspäivärahaa maksettiin viime vuonna enää 60 työttömälle ulkomailla

Aiempaa harvempi suomalainen työtön lähtee etsimään töitä toisesta EU- tai Eta-maasta. Ulkomailta töitä hakevien peruspäivärahalla olevien määrä lasketaan enää kymmenissä. Määrä on lisäksi laskenut viime vuosina. Kelasta arvioidaan, että ansiopäivärahan saajissa lähtijöitä saattaa olla enemmän. Eurooppalaiset eivät ylipäätään juuri muuta maasta toiseen, vaikka EU-kansalaisilla on vapaa liikkumisoikeus EU-rajojen sisällä. Harva lähtee varsinkaan töiden takia, vaikka kotimaassa ei olisi töitä.
Kuva: Jukka-Petteri Eronen
Kuva: Jukka-Petteri Eronen

Muista EU- tai Eta-maista töitä etsivien työttömien suomalaisten määrä on laskenut viime vuosina. Tämä käy ilmi Kelan tilastoista.

Vielä vuonna 2015 Kela maksoi peruspäivärahaa 112 suomalaiselle työttömälle, jotka olivat lähteneet EU- ja Eta-maihin työnhakuun. Heistä suurin osa oli lähtenyt Espanjaan, Saksaan, Britanniaan ja Ruotsiin.

Vuonna 2016 peruspäivärahan saajia oli ulkomailla 94. Espanja, Saksa ja Ruotsi olivat suosituimpia maita.

Vuonna 2017 EU-alueella oli 80 peruspäivärahan saajaa. Espanjassa oli 15, Saksassa kymmenen ja Ruotsissa kahdeksan työtöntä suomalaista työnhaussa.

Sen sijaan viime vuonna enää 60 suomalaista peruspäivärahan saajaa lähti EU-maihin työnhakuun. Espanjaan lähti 17, Saksaan kymmenen ja Britanniaan seitsemän.

EU-maasta toiseen lähtevä työtön voi saada työttömyyskorvausta vähintään kolme kuukautta.

– Määrät ovat hyvin pieniä. Luulisin, että ansiopäivärahan saajien joukossa lähtijöitä on enemmän, toteaa Kelan suunnittelija Sami Tuori.

Tuori lisää, että Kelan tilastoista ei näy, onko joku työllistynyt työnhakumatkalla vai ei.

Itäisestä Euroopasta lähdetään töiden perään

Muutkaan eurooppalaiset kuin suomalaiset eivät juuri muuta maasta toiseen, vaikka EU-kansalaisilla on vapaa liikkumisoikeus EU-rajojen sisällä.

EURES-asiantuntija Tuula Matikainen toteaa, että poikkeuksena ovat entiset itäisen Euroopan maat, joista väkeä on muuttanut paljon läntiseen Eurooppaan, mutta ei niinkään Suomeen.

– Vain kuusi prosenttia kaikissa Euroopan maissa asuvista asuu toisessa maassa kuin kotimaassaan.

Matikaisen mukaan maasta toiseen muuttaminen johtuu yleensä perhesyistä tai opiskelusta. Sen sijaan itäisen Euroopan alueelta on lähdetty valtaosin työn perässä.

– Nämä maat kärsivät nyt aivoviennistä, ja niissäkin on osittain työvoimapulaa.

Nuoret eivät lähde etelään töihin

Matikaisen mukaan kuvitelma, että monet suomalaiset työttömät nuoret lähtisivät Etelä-Euroopan maihin töitä etsimään, on harhaa.

Suomeenkaan ei juuri tulla töitä etsimään.

Yritykset tuovat Suomeen omia työntekijöitään, mutta näiden ei tarvitse rekisteröityä Suomeen, joten heistä on vaikea saada tilastotietoa.

– Esimerkiksi rakennusalalle tulee EU-alueelta työntekijöitä, jotka ovat kirjoilla ulkomaisessa yrityksessä.

Myös ely-keskuksen analyytikko Juha Pusila sanoo, että ihmisten liikkeistä EU-alueen sisällä on vaikea saada tietoa.

– Työttömistä tietoa voi löytää, mutta muuten tietoa ei juuri ole.

Pienessä maassa pieni liikehdintä

Ely-keskuksen maaliskuun lopun tilastojen mukaan Suomessa haki töitä 7 242 työtöntä EU-kansalaista.

Matikainen kertoo, että Lappiin alkoi tulla kausityöntekijöitä kymmenen vuotta sitten, mutta hänen mukaansa heitä on vieläkin suhteellisen vähän.

Muuttoliike Euroopasta Suomeen ja Suomesta Eurooppaan on hyvin vähäistä.

– Suomi on pieni maa. Jos yritys tarvitsee seitsemän ihmistä pikaisesti töihin, niin se on valtava rekrytointitarve. Ja jos autotehdas rekrytoi tuhat, niin se on ennennäkemätöntä, Matikainen suhteellistaa.

Oikeus muuttaa vapaasti

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on EU:n keskeisiä periaatteita. Siitä säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 artiklassa, ja sitä käsitellään myös EU:n toissijaisessa lainsäädännössä ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä. EU-kansalaisella on oikeus:

– olla työnhakijana toisessa EU-maassa

– työskennellä siellä ilman työlupaa

– asua siellä työnhakijana tai työntekijänä

– jäädä maahan työsuhteen päättymisen jälkeenkin

– tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti maan omien kansalaisten kanssa työnsaannin, työolojen ja muiden sosiaali- ja veroetuuksien suhteen.

Ruotsiin, Saksaan, Norjaan

Vuonna 1995 Tilastokeskuksen mukaan 6 117 suomalaista muutti EU-alueen maihin. Eniten muutettiin Ruotsiin, Saksaan ja Norjaan. Ruotsiin muuttajat olivat suurimmaksi osaksi 20-24-vuotiaita ja Saksaan ja Norjaan muuttaneet 25-29-vuotiaita.

Vuonna 2017 Suomesta muutti EU-maihin 11 333 työikäistä. Eniten muutettiin Ruotsiin, Viroon ja Britanniaan. Ruotsiin muuttajat olivat 20-25-vuotiaita, Britanniaan 25-29-vuotiaita ja Viroon muuttajista suurin osa oli 30-34-vuotiaita.

Uusimmat