Uutiset

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei vielä selvitä kaksoiskansalaisuusväitteitä

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei tässä vaiheessa ryhdy selvittämään Ylen tiistaina esittämiä tietoja, joiden mukaan Suomi–Venäjä-kaksoiskansalaiset olisivat Puolustusvoimissa erityistarkkailussa. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on kiistänyt Ylen tiedot.

– Emme tänä päivänä uutisen perusteella ole tekemässä sellaista päätöstä, että alkaisimme asiaa oma-aloitteisesti selvittämään, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo Lännen Medialle.

Yle uutisoi tiistaina, että Puolustusvoimissa on toimittu jo jonkin aikaa niin, ettei Suomi–Venäjä-kaksoiskansalaisia ole otettu töihin, jos kaksoiskansalaisuus on tullut ilmi työhön pyrkivän turvallisuusselvityksessä. Niinistö totesi tiistaina Lännen Medialle pitävänsä mahdollisena, että Yle on joutunut informaatiovaikuttamisen uhriksi.

Pimiän mielestä on epäselvää, mitä Puolustusvoimissa mahdollisesti on tapahtunut. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle ei ole tullut kanteluja asiaan liittyen.

– Pohdimme sellaista ratkaisua, että katsotaan lähipäivät, miten tilanne etenee. Jos meillä on vähän enemmän faktaa siinä taustalla, saatamme aloittaa toimenpiteitä.

Myöskään oikeuskanslerille ei ole tullut kanteluja Puolustusvoimien toiminnasta liittyen Ylen tiistaina julkaisemaan uutiseen,Eeva Ahotupa  oikeuskanslerin toimistosta kertoo.

”Vain viestissä annettu ohje” ei riittäisi

Kansalaisuuden perusteella ihmisten asettaminen eriarvoiseen asemaan on yhdenvertaisuuslain mukaista syrjintää.

– Toisaalta erilaiselle kohtelulle on lain mukaan mahdollisuus. On niin sanottuja oikeuttamisperusteita, joista vahvin perustuu siihen, että kyse on muulla lainsäädännöllä säädetystä poikkeuksesta ja erilainen kohtelu on perusoikeusnäkökulmasta oikeasuhtaista, Pimiä sanoo.

Jotta yhdenvertaisuusvaltuutettu aloittaisi oma-aloitteisen selvityksen väitetyistä tapahtumista Puolustusvoimissa, Pimiän mukaan hänen olisi tiedettävä syrjityistä henkilöistä jotakin.

– Syrjintä lähtee siitä, että on joku henkilö, jota on syrjitty. Hän tekee joko itse kantelun, tai sitten joku muu tekee kantelun siitä, että syrjintää on ilmennyt.

Pimiä sanoo, että lisäksi hänen käytettävissään pitäisi olla näyttöä ohjeistuksesta, jota Puolustusvoimissa on esitetty käytettävän. Näyttöä hänen mukaansa tarvitaan, jotta on voidaan arvioida, onko niin sanottu syrjintäolettama täyttynyt asiassa.

Yle kertoi nähneensä salaisen ohjeistuksen, jonka mukaan Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuuden omaavien varusmiesten koulutusta muutetaan siten, että heitä ei enää kouluteta sellaisiin tehtäviin, joissa heillä on mahdollisuus päästä käsiksi turvallisuuden kannalta merkittävään tietoon. Ministeri Niinistön mukaan salaisia ohjeistuksia ei ole olemassa.

Pimiä sanoo, että väitettyyn ohjeistukseen on tämänhetkisillä tiedoilla vaikea ottaa kantaa. Ongelmallista hänen mukaansa olisi myös se, jos käytäntöä on toteutettu ”vain viestissä annetulla ohjeella”.

– Se ei anna riittävää normipohjaa viranomaisen toiminnalle, hän sanoo.

Pimiä katsoo, että lainsäädännöllä voitaisiin luoda oikeuttamisperusteita turvallisuuspoliittisin syihin perustuen siitä, että tietyissä työtehtävissä kansalaisuus toisi henkilölle rajoitteita.

– On hyvin vaikea kuvitella sellaista tilannetta mahdollisena, että Puolustusvoimiin ei voisi mihinkään tehtäviin palkata henkilöä, jolla on kaksoiskansalaisuus, hän lisää.

”Yleistykset oikeusturvariski”

Vuodelta 2014 peräisin olevan turvallisuusselvityslain lähtökohta on hyvin yksilöllinen, toteaa Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.

– Sellainen lähtökohta, että Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset olisivat sellaisenaan riski, ei vastaa turvallisuusselvityslain hyvin spesifiä ja yksityiskohtaista lähtökohtaa, hän sanoo.

Käytännössä turvallisuusselvitysten lopputulokset voisivat painottua Koskisen mukaan olla tällä hetkellä siten, että Venäjä-suhdetta korostetaan yksittäistapauksia koskevassa harkinnassa enemmän kuin muina aikoina. Hän kuitenkin huomauttaa, että olisi oikeusturvariski, jos yksittäinen henkilö kärsisi yleistyksestä.

– Eihän tämä sellaista arviointia voi olla, että ihan vain tällä [kansalaisuuden] perusteella ratkaistaisiin tämä riski, hän sanoo.

– Se ei kiellä sitä, etteikö jonkinlaista painoarvoa voisi asettaa sille, että ovatko jostakin maasta tulevat henkilöt turvallisuusriski.

Laura Myllymäki

 

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic