Uutiset

Yhdyskuntajätteen kuljetus keskitetään kunnille, jos ehdotus toteutuu

Ympäristöministeriön jätetyöryhmä ehdottaa, että kunta ei enää voisi jättää jätteenkuljetusta kiinteistön oman sopimuksen varaan. Ryhmässä kiisteltiin jopa siitä, mitä puolueiden puheenjohtajat oikeastaan sopivat hallitusneuvotteluissa.
Nyt jätehuollon järjestämisen tavat vaihtelevat kunnittain. Arkistokuvassa pyöräkone nostaa muovijätettä puristettavaksi Alakorkalon jäteasemalla Rovaniemellä. Kuva: Jussi Leinonen/arkisto
Nyt jätehuollon järjestämisen tavat vaihtelevat kunnittain. Arkistokuvassa pyöräkone nostaa muovijätettä puristettavaksi Alakorkalon jäteasemalla Rovaniemellä. Kuva: Jussi Leinonen/arkisto

Kiista yhdyskuntajätteiden kuljetuksesta on jälleen nostettu pöydälle.

Ympäristöministeriön työryhmä ehdottaa, että kuntien kilpailuttama jätteenkuljetus tulee pakolliseksi kaikkiin kuntiin. Samalla niiltä poistuisi mahdollisuus jättää jäteyhtiön valinta kiinteistönhaltijalle.

Asia koskettaa jokaista kotitaloutta tavalla tai toisella.

Kunnissa on kaksi eri tapaa

Jätehuollon järjestämiseen on kaksi eri tapaa. Kiinteistönomistaja sopii jätteenkuljetuksensa haluamansa yrityksen kanssa itse, tai kunta kilpailuttaa kuljetukset ja kiinteistönomistaja on velvoitettu käyttämään tätä palvelua.

Vaihtoehtojen välisen valinnan tekee kunta. Tällä hetkellä kutakuinkin joka toinen kunta järjestää kuljetuksen ja joka toisessa sen tekee kiinteistönhaltija itse.

Käytäntöä on yritetty yhtenäistää useampaan kertaan, mutta erityisesti kuntien itsemääräämisoikeuteen liittyvien näkemysten vuoksi se on ollut poliittisesti vaikeaa.

Komissio: Sirpaleisuus on ongelma kierrätykselle

Työryhmän mukaan eri käytännöt tekevät jätehuollon ohjauksesta monimutkaista, mikä vaikeuttaa kierrätystavoitteiden saavuttamista.

Samaa mieltä oli Euroopan komissio, joka antoi vuosi sitten suosituksia siitä, miten Suomi voisi päästä kierrätystavoitteisiin. Komission mukaan jätteenkuljetuksen sirpaleisuus on yksi keskeinen syy kierrätysasteen hitaaseen kehitykseen Suomessa.

Kirjavat käytännöt ovat johtaneet myös kuntien ja jätehuoltoyritysten välisiin riitoihin, joita käsitellään jatkuvasti niin hallinto-oikeuksissa kuin markkinaoikeudessakin. Kiista on jatkunut kymmeniä vuosia.

Molemmilla tavoilla on etunsa

Työryhmä päätyi siis ehdottamaan keskitetyn jätteenkuljetuksen pakkoa. Tämä poistaisi kunnilta mahdollisuuden jättää jätteenkuljettajan valinta kiinteistönomistajalle itselleen.

Perusteluina on muun muassa tehokkaampi ja helpompi valvonta, vähenevät oikeusriidat sekä keskittämisellä saatavat taloudelliset ja ympäristöhyödyt. Eri kuntalaisten kohtelustakin pitäisi tulla tasapuolisempaa.

Ehkä oleellisinta on se, että keskitetty jätteenkuljetus tehostaisi työryhmän mukaan kierrätystavoitteiden saavuttamista.

Kiinteistönhaltijan itsensä järjestämän jätteenkuljetuksen puolesta puhuivat erityisesti elinkeinoihin liittyvät tekijät, kuten pienempien jätteenkuljetusyritysten parempi kilpailuasema sekä erilaiset jätteisiin liittyvät innovaatiot.

Hallitusohjelmassa kirjaus jätteenkuljetuksesta

Asian ratkaisi Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan myös kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on pystyttävä varmistamaan jätelain säädösten noudattaminen.

Työryhmä katsoo, että valvontavaikeuksien vuoksi tämä ei ole mahdollista.

– Siirtyminen kunnan keskitettyyn järjestelmään… mahdollistaisi yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavien ohjauskeinojen kustannustehokkaan ja hallitun toteuttamisen, työryhmä mainitsee.

Kunnan olisi kuitenkin hankintaa suunnitellessaan otettava hankintalain mukaisesti huomioon pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet päästä tasapuolisesti tarjouskilpailuihin.

Työryhmä: Rahaa säästyy, mutta ei kaikissa tapauksissa

Kotitalouksille ja muille kiinteistönomistajille muutos voisi työryhmän mukaan tarkoittaa rahansäästöä.

Ryhmä viittaa vuonna 2010 tehtyyn selvitykseen, jonka mukaan kunnan järjestämä jätteenkuljetus oli kiinteistöille jopa 40 prosenttia halvempi.

– Muutoksesta hyötyisivät erityisesti kotitaloudet ja pienet toimijat, joilla ei yksinään ole suuren tilaajan neuvotteluvoimaa markkinoilla, työryhmä toteaa.

Tosin se myöntää myös, että hinta voi joissakin tapauksissa myös nousta.

Ehdotus ei koske viemärijätettä eli esimerkiksi sakokaivojen lietettä, joka poistuu yhdyskuntajätteen kierrätysvelvoitteiden piiristä.

Sen kuljetus siirtyisi kokonaan kiinteistönhaltijan vastuulle. Kunnan pitäisi kuitenkin järjestää jätteen vastaanotto ja käsittely.

Erimielisiä näkemyksiä, puoluejohtajat eivät kommentoi

Vaikka mietintö ja ehdotukset saatiin aikaiseksi, oli työryhmä linjauksesta varsin erimielinen.

Muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö katsoo mietintöön jättämässään eriävässä mielipiteessä, että kaksi järjestelmää pitää säilyttää.

– EU:n jätedirektiivit eivät edellytä muutoksia Suomen jätteenkuljetuksen järjestämistapaan, ministeriö totesi.

Hallitusohjelman kirjauskin tulkittiin erimielisessä työryhmässä eri tavoin.

Suomen Yrittäjät ja ympäristöpalveluyritysten edunvalvontajärjestö YTP väittävät, että kahden järjestelmän säilyttämisestä on sovittu hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken hallitusneuvotteluissa.

Selvyyden saamiseksi pyysimme kommenttia Antti Rinteen lisäksi kahdelta muulta hallituspuolueen puheenjohtajalta, Maria Ohisalolta (vihr.) ja Katri Kulmunilta (kesk.), sekä hallitusohjelman solmimisen aikaan puheenjohtajana toimineelta Juha Sipilältä (kesk.).

Kukaan ei kommentoinut asiaa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) avustajakunnasta kerrotaan, että jätteenkuljetuksesta neuvotellaan hallituspuolueiden kesken.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat