Yhdysvallat vaatii yrityksilleen parempia diilejä ja pääsyä mukaan EU:n omiin puolustushankkeisiin, paljastaa Lännen Median haltuunsa saama kirjeenvaihto

Yhdysvallat ja Eurooppa riitelevät nyt EU:n puolustusyhteistyöstä. Yhdysvallat haluaa päästä solmimaan diilin, jossa se pääsisi hankkeisiin mukaan paremmin ehdoin.

Yhdysvallat kokee, että EU:n oma pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) ja puolustusrahasto kilpailevat amerikkalaisten puolustusteollisuuden yritysten kanssa tarpeettomasti ja epäreilusti.

Kovaa kirjeenvaihtoa toukokuussa

Lännen Medialle vahvistetaan komission virkamieslähteistä, että Yhdysvalloilta on tullut EU:lle kirje, johon EU on vastannut. Lännen Media sai toukokuulle 2019 päivätyt kirjeet haltuunsa.

Toisesta EU-lähteestä kerrotaan tieto, että PRY on aiheuttanut kuohuntaa Yhdysvaltojen ja EU:n välillä sen perustamisesta asti.

Kyse on sotilaspoliittisten kysymysten lisäksi kauppapolitiikasta, joka on painottunut Donald Trumpin presidenttikaudella.

Kopio komission varapuheenjohtajalle Kataiselle

Yhdysvallat lähestyi EU:ta 1. toukokuuta 2019 kirjeellä, jossa maa esittää huolensa EU:n kehittämästä yhteistyökuviosta. Yhdysvaltain mukaan uusi toiminta olisi tarpeeton ja päällekkäinen transatlanttisen Nato-yhteistyön kanssa, eikä se sopisi yhteen Naton toiminnan kanssa.

Kirje on lähetetty EU:n ulko- ja turvallisuusasioista vastaavalle korkealle edustajalle Federica Mogherinille. Kopiona sen ovat saaneet Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani ja komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, joka vastaa muun muassa sisämarkkinoista ja teollisuuspolitiikasta.

Kirje pitää joitakin ehtoja ”myrkkypillereinä”

”Myrkkypillerinä” Yhdysvallat pitää sitä, että puolustusrahaston käyttämisestä saatetaan eristää yhtiöt, joiden pääkonttori ei ole EU:ssa. Esimerkiksi amerikkalaisyhtiöiden osallistuminen ei kirjeen mukaan ole käytännössä mahdollista ilman EU-valtioiden rahaa ja poliittisia päätöksiä.

Yhdysvallat vaatii muutoksia EU:n puolustusrahaston ja PRY:n sopimusten sanamuotoihin. Muuten vaarana on Yhdysvaltojen ja EU:n suhteiden huononeminen sekä Nato-liittolaisuuden heikkeneminen.

Yhdysvallat on kirjeen lähettämisen jälkeen uhannut jopa lopettaa aseiden viennin Eurooppaan, jos amerikkalaiset yritykset eivät pääse kehityshankkeisiin mukaan paremmin ehdoin. Käytännössä nykyisissä PRY-hankkeissa päävastuun kantavat EU-jäsenmaiden muodostamat pienryhmät.

Patenttien pitää pysyä Euroopassa

EU:n vastauksessa Yhdysvalloille 16. toukokuuta painotettiin, että tietyin ehdoin yrityksillä on yhä mahdollisuus osallistua EU-puolustuksen yhteistyöprojekteihin ja saada EU:lta rahoitusta. Patenttien tosin pitää pysyä Euroopassa, mitä Yhdysvallat pitää esteenä todelliselle yhteistyölle, kirjeen mukaan yhtenä ”myrkkypillerinä”.

EU:n mukaan puolustusyhteistyön syventäminen ei kilpaile Naton kanssa, vaan se varmistaa, että EU:n Natoon kuuluvat jäsenmaat pystyvät täyttämään liittouman varusteluvelvoitteet.

EU myös vetosi siihen, että Yhdysvaltain sääntely hidastaa EU:ta jakamasta sotilaallisia taitoja, jotka perustuvat Yhdysvaltojen puolustusteknologiaan. Kirjeessä todetaan, että sellainen olisi sopimatonta EU:n rahoittamissa projekteissa.

Valtaosa puolustushankinnoista Yhdysvalloista

Tällä hetkellä EU:n puolustusyhteistyö on aivan alkuvaiheessa, eikä sen tuotekehitys muodosta kilpailullista uhkaa amerikkalaisille puolustusjäteille.

Merkittävä osa Euroopan asehankinnoista tehdään Yhdysvalloista. Jäsenmailla on aina oma päätösvalta hankinnoistaan, eikä tämä asia muutu PRY:n myötä.

EU:n vastauskirjeen mukaan 81 prosenttia puolustushankinnoiden arvosta tehtiin vuosina 2011–2015 amerikkalaisista yhtiöistä. Ei ole mitään ”osta Euroopasta”-vaatimusta, vastauskirjeessä muistutetaan.

Puolustusyhteistyön kehittyessä tilanne voi kuitenkin muuttua vuosikymmenten aikana, ja tämä selittää amerikkalaisten huolia.

Esimerkiksi Airbusin vahva asema on närkästyttänyt Yhdysvalloissa, jossa sen koetaan vieneen markkinoita Boeingilta niin siviili- kuin sotilasilmailussa.

Huolia selittävät myös Yhdysvaltain presidentin Trumpin tiukka suhtautuminen EU-maihin ja Nato-liittolaisiin sekä halu solmia uusia diilejä.