Uutiset

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on pelissä Iranin tulevaisuus – Mitä pitkään jatkuneet pakotteet ovat aiheuttaneet?

Presidenttiehdokas Joe Biden oli Barack Obaman varapresidenttinä yksi Iranin ydinsopimuksen pääarkkitehdeistä. Hänen valintansa saattaisi merkitä paluuta ydinsopimukseen ja pakotteiden höllentämistä.
Iranin korkein hengellinen johtaja Ali Khamenei (kuvassa) ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ajavat kummatkin tiukkaa linjaa. Kuva: Iranian Supreme Leader'S Office
Iranin korkein hengellinen johtaja Ali Khamenei (kuvassa) ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ajavat kummatkin tiukkaa linjaa. Kuva: Iranian Supreme Leader'S Office

Demokraattien Joe Biden vai jatkokausi republikaanien Donald Trumpille marraskuun presidentinvaaleissa?

Tämä kysymys on ratkaiseva Iranin tuleville vuosille.

Suurin kiista maiden välillä koskee Iranin ydinsopimusta. Sen mukaan Iran pidättäytyy ydinaseen kehittämisestä ja ulkomaat lieventävät vastineeksi Iranin-vastaisia pakotteitaan.

Yhdysvallat vetäytyi vuonna 2016 solmitusta sopimuksesta keväällä 2018, minkä jälkeen Iran ja Yhdysvallat ovat olleet pattitilanteessa, johon ei näy löytyvän ratkaisua.

Bidenin valinta toisi liennytystä USA:n ja Iranin suhteisiin, ja maat saattaisivat palata neuvottelupöytään ydinsopimuksesta, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan asiantuntija, johtaja Petri Vuorio.

– Alkuun maat vähintäänkin palaisivat ratkaisuhakuisemmalle linjalle suhteissaan, Vuorio toteaa.

Vuorio huomauttaa, että Biden oli Barack Obaman varapresidenttinä yksi Iranin ydinsopimuksen pääarkkitehdeistä.

Trump taas vetäytyi edeltäjänsä allekirjoittamasta ydinsopimuksesta – monien kommentaattorien mukaan eniten siksi, että sopimuksessa komeili Obaman nimi. Virallisesti Trump on perustellut vetäytymistä sillä, ettei sopimus ole riittävän tiukka.

Pakotteet tehoavat, mutteivät tehoa

Pakotteiden palauttamisesta ja Yhdysvaltain ydinsopimuksesta vetäytymisestä lähtien Iran ja Yhdysvallat ovat jatkuvasti kovistelleet toisiaan.

Iran on ilmoittanut rikkovansa – ja rikkonut – useita ydinsopimuksen ehtoja vastatoimena Yhdysvaltain pakotteille. Samalla Iran on yrittänyt painostaa sopimuksessa jatkavia maita ja Eurooppaa käynnistämään kauppaa Iranin kanssa.

Yhdysvallat taas on asettanut Iranille useita uusia pakotteita.

Jos Trump valitaan toiselle kaudelle, maiden välille ei Vuorion mukaan ole viime vuosien perusteella näköpiirissä sopua.

– Iranissa Trumpin pyrkimys on ollut lyödä maa polvilleen talouspakotteilla, ja se on onnistunut, mutta matka on pitkä siihen, että Iranin nykyhallinto antaisi periksi.

Trumpilta liennytystä on turha odottaa.

Vuorio pitää mahdollisena, että Iran suostuisi jossain vaiheessa myönnytyksiin pahasti romahtaneen taloutensa vuoksi, mitä maahan kovasti iskenyt koronaepidemia on entisestään vaikeuttanut. Toinen vaihtoehto on jännitteiden eskaloituminen.

Yhdysvallat hakee asevientikieltoon jatkoa

Tällä hetkellä Yhdysvallat yrittää saada lokakuussa raukeavalle Iranin asevientikiellolle jatkoa, vaikka maa hävisi viime viikolla äänestyksen kiellon jatkamisesta YK:n turvallisuusneuvostossa.

Valtaosa maista pidättäytyi äänestämästä, koska Iran on vannonut vetäytyvänsä ydinsopimuksesta lopullisesti, jos asevientikieltoa jatketaan.

Nyt Yhdysvallat hakevat kiellolle jatkoa kiistellyn sopimusteknisen menettelyn kautta, jota esimerkiksi useat Euroopan maat pitävät laittomana, koska menettely sisältyy ydinsopimukseen, jossa Yhdysvallat ei enää ole osapuolena.

– Kiellon voimaan saattaminen olisi viimeinen niitti minkäänlaisen sovun syntymiselle, Vuorio sanoo.

Biden haluaa kv-järjestöihin, Trump niistä pois

Bidenin ulko- ja Lähi-idän politiikasta ei voida sanoa varmuudella ennen mahdollista valintaa presidentiksi.

Hänen linjansa painottaisi Vuorion arvion mukaan kuitenkin Trumpia enemmän neuvottelemista ja diplomatiaa.

– Biden haluaisi palauttaa Yhdysvallat kansainvälisten järjestöjen keskiöön ja sääntöpohjaisiin instituutioihin.

Trump on tehnyt päinvastoin, kun hän on vetänyt Yhdysvallat pois esimerkiksi useista YK-järjestöistä, aseriisuntasopimuksista ja Maailman terveysjärjestö WHO:sta.

Talouden syöksy kurittaa tavallisia iranilaisia

Eniten pakotteista ovat kärsineet Iranin kansalaiset, joiden ostovoima ja elintaso ovat romahtaneet.

Valuutta rial on heikentynyt alle viidesosaan pakotteiden alkamisesta, maan öljynvienti on alimmillaan yli 40 vuoteen, inflaatio on vaihdellut runsaan 20 prosentin ja jopa yli 50 prosentin välillä. Työttömyysprosentti on noussut tänä vuonna yli 16:ta, ja viime vuonna Iranin kansantuote putosi lähes 10 prosenttia.

Talouskurimus on lisännyt kansalaisten tyytymättömyyttä Iranin hallintoon, joka on murskannut hallinnon vastaisia mielenosoituksia rajuilla otteilla. Viime syksyn mielenosoituksissa kuoli yli tuhat ihmistä.

Yhdysvaltain uhittelu ja pakotteet ovat kuitenkin saaneet osan iranilaisista myös selkeämmin hallinnon puolelle Yhdysvaltoja vastaan.

Suomalaisyritysten optimismi suli pettymykseksi

Kun ydinsopimus astui voimaan 2016, Suomessa ja muualla länsimaissa oltiin optimistisia ja innostuneita Iranin avautuvasta markkinasta.

Suomalaisyrityksillä oli toteutumassa Iranissa arvioiden mukaan yli miljardin euron tilaukset. Iranin markkinoilla oli tilausta suurille infrahankkeille ja noin 80 miljoonan kuluttajaa.

Trumpin päätös ydinsopimuksesta vetäytymisestä 2018 löi toiveet pirstaleiksi, ja maassa jo toimineet noin 70 suomalaista yritystä sekä valtava määrä muita eurooppalaisfirmoja vetäytyivät Iranista.

Yhdysvaltain pakotteet estävät tällä hetkellä käytännössä kaiken rahaliikenteen Iranin ja länsimaisten yritysten välillä.

EU yritti luoda esimerkiksi elintarvikkeiden ja terveydenhuoltovälineiden kaupan rahaliikenteen mahdollistavaa Instex-mekanismia, jolla olisi vältetty Yhdysvaltain vastapakotteet.

Vuorio sanoo, että yritys epäonnistui osin teknisten ongelmien vuoksi ja toisaalta siksi, että läntiset yhtiöt eivät halua lähteä haastamaan Yhdysvaltain pakotteita epäsuorastikaan.

Ydinsopimukseen palaaminen merkitsisi helpotusta pakotteisiin, vakautta ja ennustettavuutta kansainväliseen politiikkaan ja elintason nousua iranilaisille. Suomalaisille ja muille länsimaisille yrityksille se voisi tarjota uusia mahdollisuuksia.

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic