Uutiset

Yhtiörangaistus voisi tehota rahanpesuun paremmin kuin yksittäisen henkilön rankaiseminen

Rahanpesu sekoittaa rikollisen ja laillisen liiketoiminnan. Samalla yhteiskunta korruptoituu ja yhteisesti sovitut pelisäännöt lakkaavat toimimasta.
Yhteiskunta korruptoituu kaikilla tasoilla, kun rikoshyötyä valuu yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintaan, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkija, tohtori Pirjo Jukarainen. Kuva: Eriika Ahopelto
Yhteiskunta korruptoituu kaikilla tasoilla, kun rikoshyötyä valuu yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintaan, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkija, tohtori Pirjo Jukarainen. Kuva: Eriika Ahopelto

Rahanpesurikoksiin pitää tarttua ärhäkämmin kaikilla yhteiskunnan eri tasoilla.

Isompaa vaihdetta tarvitaan niin tiedotukseen, rikollisuuden torjuntaan, tapausten tutkintaan kuin rangaistuskäytäntöihin, toteaa Poliisiammattikorkeakoulun tutkija, hallintotieteiden tohtori Pirjo Jukarainen.

Hän esittää myös tavoitteeksi, että riittävän kova hallinnollinen seuraamusmaksu määrättäisiin yhtä usein rahanpesun sallineille yhtiöille ja niiden johtajille kuin oikeusistuimissa annetaan rahanpesutuomioita.

– Se voisi olla tehokkaampi keino puuttua rahanpesuun kuin vaikkapa ehdollinen vankeus rikoksentekijän rahanpesuun syyllistyneelle lähiomaiselle.

Voimassa olevanlainsäädännön mukaan valvojat, kuten poliisihallitus, patentti- ja rekisterihallitus tai finanssivalvonta, voivat määrätä satojen tuhansien, jopa parin miljoonan euron hallinnollisen rike- tai seuraamusmaksun yhtiölle ja sen johdolle.

– Tiedossani ei ole, että näin olisi kuitenkaan yhdessäkään tapauksessa vielä toimittu, Jukarainen sanoo.

Hallinnollisista sanktioista seuraa myös julkinen häpeä, sillä valvontaviranomaisen on julkistettava tieto viiden vuoden ajan verkkosivuillaan.

Rajat ylittävän rikollisuuden selvittäminen on työlästä

Suomessa tarvitaan myös selvästi useampia oikeustapauksia, etenkin ammattimaisesta tai kansainvälisesti laajasta rahanpesusta, jotta toimiva käytäntö näihin rikoksiin puuttumiseksi pääsisi muodostumaan.

– Poliisin tutkimien rahanpesurikosten pitäisi päätyä useammin oikeusistuinten käsittelyyn. Niin kauan kuin juttuja ei viedä tuomioistuimeen, niin kauan meillä ei myöskään ole riittävästi oikeuskäytäntöä rikoksiin puuttumiseksi, Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Sirpa Laakso toteaa.

Pitkäkestoista ja vaativaa esitutkintaa vaatineet tapaukset pysähtyvät usein syyteharkintaan, kun syyttäjä on arvioinut, ettei riittävää näyttöä rahan rikollisesta alkuperästä ole.

– Se tietysti turhauttaa, sillä joissakin tapauksissa napin painalluksella tapahtuneiden rahansiirtojen ja mahdollisten rikosten selvittämiseen menee paljon aikaa. Tutkinnan valmistumista on voinut edeltää vuosien työ. Oikeusapua ulkomailta, etenkin korruptoituneista valtioista, saattaa olla vaikea saada esirikoksen selvittämiseksi.

Vaarantaa harmaan talouden lailla

Rahanpesu sekoittaa rikollisen ja laillisen liiketoiminnan ja vaarantaa harmaan talouden lailla terveen kilpailun ja luotettavuuden. Yhteiskuntakorruptoituu kaikilla tasoilla mitä enemmän rikoshyötyä valuu yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintaan.

– Kansallisen riskiarvion mukaan raha kiertää esimerkiksi lainajärjestelyjen ja tekaistujen kauppojen varjolla usein peiteyhtiöiden eli bulvaanien kautta, joilla ei ole omaa liiketoimintaa. Myös verorikoshyötyä voidaan häivyttää lailliseen toimintaan, Jukarainen kertoo.

Rikollinen raha luo valtaa ja avaa päätöksentekomahdollisuuksia, ja yhteisesti sovitut pelisäännöt lakkaavat toimimasta.

– Rikosten estäminen ja niiden selvittäminen jää puolitiehen, jos rikoshyötyä ei saada perittyä tehokkaasti takaisin. Täytyy muistaa, että rahanpesuun liittyy aina rikollisuus, joka on etenkin isoimmissa tapauksissa miltei aina kansainvälistä, Laakso toteaa.

Rangaistus-…käytännöt

Hallitusten välinen yhteistoimintaryhmä Financial Action Task Force (FATF) kehottaa maa-arviossaan Suomea käyttämään koko rangaistusasteikkoa, koventamaan tuomioita ja tehostamaan konfiskaatiota eli menettämisseuraamusta.

Rahanpesurikoksista tuomitaan yleensä ehdollista vankeutta, törkeissäkin tapauksissa. Ehdoton vankeustuomio on annettu lähinnä henkilöille, joilla on ollut aiempaa muuta rikoshistoriaa.

Vuonna 2017 tuomittiin perusmuotoisesta rahanpesusta 53 henkilöä keskimäärin 3 kuukauden ja törkeästä rahanpesusta 28 henkilöä keskimäärin 10 kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Rahanpesun selvittelykeskuksen tietojen perusteella tehtyjen verotarkastusten tuloksena määrättiin veroa yhteensä noin 22 miljoonaa euroa vuosien 2015–2018 välisenä aikana.

Uusimmat