Uutiset

Yksinäisyys syö vanhusten elämänlaatua

Yön pimeinä tunteina se yksinäisyys yleensä iskee, kun unta ei enää riitä. Juttukumppania yksinasuvalla ei ole. Päiväsaikaan Marjaterttu Salonen tekee ahkerasti töitä sen eteen, ettei yksinäisyyden tunnetta tulisi.

-On tärkeä lähteä liikkeelle, mielellään joka päivä, kun kerran pääsee, Salonen neuvoo.

Yksinäisyys on yksinasuvien ja palveluita paljon tarvitsevien ikääntyneiden keskuudessa ennakoitua kipeämpi ongelma. Tulos nousee esiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä työstävän Promeq-tutkimushankkeen lähtötilanteen tuloksissa.

Tutkimuksessa on mukana lähes 400 yli 65-vuotiasta, joilla on puutteita hyvinvoinnissa tai terveydessä. Yksinäisyyden kokemus nakertaa elämänlaatua myös muissa hankkeen tutkimusryhmän tutkittavissa

-Melko usein tai jatkuvasti yksinäisyyttä kokevia on yli kolme kertaa enemmän kuin muiden saman ikäisten suomalaisten joukossa. Yksinäisyys sinänsä ei yllättänyt mutta sen määrä kyllä, toteaa hankkeessa ikäihmisiä tutkiva professori Kati Närhi Jyväskylän yliopistosta.

 

Ikäihmisten viesti on, että yksinäiset ihmiset haluavat päästä pois kotoa, vaikka esimerkiksi liikuntakyky olisi heikko.

-Yksinäisyyttä voisi torjua panostamalla psyykkiseen, sosiaaliseen ja ympäristöön liittyvään elämänlaatuun. Fyysinen elämänlaatu, kuten esimerkiksi juuri heikko liikuntakyky, ei yksin selitä yksinäisyyttä, Närhi toteaa.

Tuulettuminen javertaisten tapaaminen on tärkeä asia, mutta se ei tutkimustulosten mukaan yksin korjaa yksinäisyyden heikentämää elämänlaatua.

-Se ei riitä, että tavataan toisia. Sen rinnalle tarvitaan tietoa omaan elämäntilanteeseen liittyvistä palveluista ja vaikkapa kulttuuririennoista ja toimintamahdollisuuksista. Tiedontarve on noussut vahvasti esiin aineistosta.

 

Tutkimushankkeen tarkoituksena on kokeilla toimisiko osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus nykyistä yksilölle suunnattua mallia paremmin tai sen rinnalla.

Närhi toteaa, että ikäihmisien tarpeita pitää kuulla ja lähteä rakentamaan matalan kynnyksen palveluita niillä eväillä.

-Loimme ryhmiä, jossa on koolla 7–9 eläkeläistä ja palveluohjaaja ja tutkija. Keskustelemme siitä mitä eläkeläiset haluavat tehdä. Keväällä tiedämme millaiset vaikutukset ryhmillä ja niiden luomalla ohjelmalla on osallistujien hyvinvointiin ja terveyteen.

Ryhmät ovat esimerkiksi osallistuneet kulttuuririentoihin, käyneet metsäretkillä ja järjestäneet kyselytunteja palveluneuvojille ja asiantuntijoille.

Vaikka tutkimushanke on vasta alkuvaiheessaan, ratkaisukeinoja yksinäisyyden taittamiseksi on jo tarjolla. Esimerkiksi liikkeelle lähtemisen rakenteellisiin esteisiin voisi vaikuttaa kehittämällä toimivaa julkista liikennettä ja elinympäristön esteettömyyttä.

 

Yksinäisyys vaikuttaa hyvinvointiin monella tavalla. Mitä yksinäisempi on, sitä vähemmän luottaa yhteiskunnan instituutioihin, erityisesti oikeuslaitokseen ja kunnalliseen päätöksentekoon. Yksinäisyys syö myös arvostuksen tunnetta ja saa kokemaan syrjintää.

Heikko taloudellinen tilanne syventää yksinäisyyden kokemusta.

-Ikäihmisten taloudellinen tilanne on turvattava ja on luotava edullisia ja ilmaisia vapaa-ajan toimintoja ja kohtaamispaikkoja, Närhi lisää.

Tavoitteena tulisi tutkimusryhmän mukaan olla ihmiskelpoinen yhteiskunta.

Ystävät ja naapuritovat tutkimuksen lähtötietojen mukaan sukulaisia tärkeämpiä yksinäisyyden torjujia.

Marjaterttu Salonen hoitaa omaa hyvinvointiaan soittamalla hyvälle ystävälle päivittäin. Hän myös pistäytyy mahdollisimman usein erilaisissa tapahtumissa, yhdistysten kahvihetkissä ja toimintaryhmissä.

-Niissä on mukana myös ystäviäni, ja siellä saa uusia tuttavia, hän huomauttaa.

Salosen lapset asuvat kaukana, ja yhteydet heihin hoituvat viikoittain puhelimella.

Turvattomuutta Salonen ei ole toistaiseksi tuntenut. Tulevat vuodetkaan eivät ainakaan vielä pelota, vaikka ne mieleen ovat jo tulleet.

-Olin hiljattain leikkauksessa, ja jouduin olemaan sairaalassa. Siellä maatessa mietin sitä, millaista laitoksessa olisi. Viime jouluna en enää jaksanut matkustaa pojan luo jouluksi, ja jouluna yksinäisyys tuntui kyllä oudolta.

 

Pakolaiset ja nuoretkin yksin
Promeq-hanke etsii ratkaisuja hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoistaviin ongelmiin.Lähes jokainen pakolaisena Suomeen tullut aikuinen maahanmuuttaja toivoo löytävänsä enemmän suomalaisia ystäviä. Yli kolmannes kokee yksinäisyyttä.Työllisyyspalveluissa ei huomioida pitkäaikaistyöttömien hyvinvoinnin puutteita.Yksinäisyyttä kokeville nuorille aikuisille kehitetään hyvinvointia tukevaa digitaalista ryhmätoimintaa.Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa on mukana neljä yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta, kuntia ja järjestöjä.Ensimmäiset tulokset esitellään tänään Helsingissä.

Asiasanat

Uusimmat