Uutiset

Yksityinen hoiva-ala arvostelee suojavarusteiden jumittavan sairaanhoitopiireissä – "Yhdenvertainen kohtelu on turvattava kaikin keinoin"

Yksityisiä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä edustava Hyvinvointiala ry vaatii ministeriöltä selkeitä ohjeita, miten Huoltovarmuuskeskuksen suojavarusteet jaetaan julkisten ja yksityisten kesken.
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan etujärjestö vaatii selkeitä ohjeita, miten Huoltovarmuuskeskuksen suojavarusteet jaetaan julkisten ja yksityisten kesken. Kuva: Arttu Laitala
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan etujärjestö vaatii selkeitä ohjeita, miten Huoltovarmuuskeskuksen suojavarusteet jaetaan julkisten ja yksityisten kesken. Kuva: Arttu Laitala

Hyvinvointiala ry (Hali) vaatii sosiaali- ja terveysministeriötä (STM) ohjeistamaan tarkemmin, millä tavalla suojavarusteita jaetaan yksityisiin sosiaali- ja terveysalan yksiköihin.

Halin hoiva ja osaaminen -yksikön johtajan Arja Lahtisen mukaan Huoltovarmuuskeskuksesta jakeluun lähtevät suojavarusteet jäävät usein vain sairaanhoitopiirien alueelle eli julkisten yksiköiden käyttöön.

Tällöin pula suojavarusteista vaikuttaa erityisesti yksityisissä palvelukodeissa.

– Me haluamme ministeriöltä kirjallisen ohjeen siitä, miten Huoltovarmuuskeskuksen varastot saadaan riittämään kaikille, Lahtinen sanoo.

Myös testausta lisättävä

Lahtisen mukaan Suomesta puuttuu ylemmän tason ohjaus siitä, miten Huoltovarmuuskeskuksen varastoista otettavia tarvikkeita jaetaan, koska vastaavaa tilannetta ei aiemmin ole ollut.

– Huoltovarmuuskeskus jakaa suojavarusteita erva-alueille, joista ne jaetaan sairaanhoitopiireihin. Sairaanhoitopiirit taas ovat tehneet erilaisia linjauksia, miten suojavarusteita jaetaan yksityiselle puolelle, Lahtinen sanoo.

Erva-alueet ovat erityisvastuualueita, jotka voivat olla yksittäistä sairaanhoitopiiriä suurempi alue.

Yksityisen puolen sosiaali- ja terveysalaa sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä edustava Hali perää sitä, että riskiryhmiin kuuluvat henkilöt on suojattava tarkoituksenmukaisesti riippumatta siitä, onko kyseessä julkinen vai yksityinen yksikkö.

– On näyttöä siitä, että materiaalit jäävät erikoissairaanhoitoon ja loput jaetaan vain julkisen sektorin toimijoille. Suomalaisten ja Suomessa asuvien yhdenvertainen kohtelu on turvattava kaikin keinoin, riippumatta siitä, tuottaako palvelun julkinen tai yksityinen toimija, Halin toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas vaatii.

Arja Lahtisen mukaan riittävän suojauksen lisäksi hoitohenkilökuntaa pitäisi testata aiempaa enemmän. Koronatestien avulla hoivatyöstä saataisiin siirrettyä ihmisiä pois, ennen kuin he ovat sairastuneet ja tartuttavat siten muita.

– Kun ikääntyneet ovat jääneet kotiin karanteenin kaltaiseen tilaan, he eivät ole sairastuneet. Mutta nyt olemme tilanteessa, jossa suojavarusteita ei ole riittävästi, vaikka niiden käyttäminen hillitsisi koronaviruksen leviämistä hoivakodeissa, Lahtinen sanoo. LM-FL

Suojavarusteilla on nyt kova kysyntä. Terveysalalla on huolta suojainten riittävyydestä. Kuva: Jarmo Kontiainen
Suojavarusteilla on nyt kova kysyntä. Terveysalalla on huolta suojainten riittävyydestä. Kuva: Jarmo Kontiainen

Hoivakodeissa kuollut vanhuksia koronaan

Suomessa on tiettävästi kuollut ainakin kuusi hoivakodissa ollutta vanhusta koronaviruksen aiheuttamaan covid-19 -tautiin.

Iltalehden haastattelussa Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, että kuolemantapausten taustalla on paitsi suojavarusteiden puute, mutta myös se, ettei kaikissa hoivayksiköissä ole suhtauduttu koronaviruksen aiheuttamiin riskeihin riittävän vakavasti.

– He eivät ole ymmärtäneet, että jos valtiovallalta tulee joku käsky, se on ikään kuin Mannerheimin päiväkäsky. Sitä pitää noudattaa. Siinä näyttäisi nyt niin, että kaikki eivät ole ymmärtäneet. Meille tuli vielä viime viikolla tietoa, että joissain vanhainkodeissa (ikäihmiset) ovat tulleet ulkopuolelta tuttuun tapaan syömään sinne, jolloin siellä on ollut jopa 40 ihmistä syömässä. Kaikki ulkopuolelta tulevat ovat potentiaalisia taudin levittäjiä, Paavola sanoo Iltalehden haastattelussa.

Arja Lahtinen ei ota kantaa yksittäisen hoivakotien toimintaan, mutta hän sanoo että yksityisellä ja julkisella puolella työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ihmiset ovat saaneet saman koulutuksen.

– Jokaisessa yksikössä pitää olla nimettynä hygieniayhdyshenkilö. Niin yksityisellä kuin julkisella puolella työskentelevät ovat saaneet saman opin ja heillä on vahva käsitys siitä, millä tavalla asiakkaita hoidetaan, jos puhutaan tällä tavalla leviävästä sairaudesta.

Paavola muistuttaa, että jos ympärivuorokautisesti valvottu palvelutalo on suljettu, ainoat virusta mahdollisesti levittävät ovat hoitajia.

Jos heillä on työvuoron aikana käytössä asianmukainen kertakäyttömaski ja kunnollinen käsihygienia, riski koronan leviämisestä on erittäin pieni.

Omaisten huoli kuuluu Valviralle

Tartuntalain mukaan koronatilanteen kokonaisuuden tilannekuvatyö ja ohjaus kuuluvat STM:lle ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja osin aluehallintoviranomaisille, mutta kansalaiset ja sote-alojen ammattilaiset tekevät huoli-ilmoituksia myös Valviraan.

Valviran ylijohtaja Markus Henrikssonin mukaan näistä yhteydenotoista nousee esille omaisten huoli suojavarusteiden riittävyydestä ja niiden oikeanlaisesta käytöstä. Sen sijaan vierailurajoituksiin liittyviä yhteydenottoja ei ole vielä tullut.

– Omaisten yhteydenotoista nousee esille huoli siitä, onko hoitajilla käytössään suojavarusteita riittävästi ja käytetäänkö niitä oikein. Useissa yhteydenotoissa tunnetaan sympatiaa juuri hoitajia kohtaan, Henriksson toteaa.

Näkoislehti

2.6.2020

Fingerpori

comic