Uutiset

Yli puolet yrityksistä katsoo, että hallitus on epäonnistunut koronan aiheuttaman talouskriisin hoidossa – Varsinaisen koronaepidemian hoidosta pääosa yrityksistä kehui hallitusta

Kauppakamarien tekemään kyselyyn vastasi lähes 2500 yritystä. Erityisesti majoitus- ja ravitsemusalan yritykset olivat tyytymättömiä hallitukseen.
Epidemian hoito ja talouskriisin hoito eivät korreloi keskenään. Se kielii siitä, että tämä ei ole yrityksille poliittinen kysymys, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki Kuva: Jukka Ritola / Aamulehti
Epidemian hoito ja talouskriisin hoito eivät korreloi keskenään. Se kielii siitä, että tämä ei ole yrityksille poliittinen kysymys, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki Kuva: Jukka Ritola / Aamulehti

Yli puolet yrityksistä katsoo, että hallitus on hoitanut koronatoimiin liittyvää talouskriisiä melko tai erittäin huonosti. Kauppakamarit tekivät yrityksille kyselyn koronaepidemian hoidosta ja koronatoimiin liittyvän talouskriisin hoidosta. Itse koronaepidemian hoitoon 78 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä oli tyytyväisiä.

– Epidemian hoito ja talouskriisin hoito eivät korreloi keskenään. Se kielii siitä, että tämä ei ole yrityksille poliittinen kysymys, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki kommentoi yritysten vastauksia.

Kyselyyn vastasi 2 483 yritystä, joista 55 prosentin mielestä hallitus oli hoitanut talouskriisiä melko tai erittäin huonosti. 12,4 prosenttia yrityksistä oli sitä mieltä, että hallitus oli onnistunut jopa erittäin huonosti talouskriisin hoidossa. Vain reilu neljännes yrityksistä arvioi, että hallitus oli onnistunut myös talouskriisin hoidossa melko tai erittäin hyvin.

17,2 prosenttia yrityksistä ei osannut arvioida hallituksen onnistumista talouskriisissä.

Tuen liiallista lainapohjaisuutta arvosteltiin

Kotamäkikertoi, että yritykset olivat avoimissa vastauksissa perustelleet kantaansa hallituksen taloustoimiin.

– Business Finlandin tukien jakamisen perusteet koettiin epäreiluina. Vastauksissa toistui useita kertoja se, että yritykset, jotka eivät välttämättä tarvitsisi tukea, ovat sitä saaneet. Toisaalta tukea tarvitsevat yritykset, jotka eivät ole tukia niin hyviä hakemaan, eivät ole sitä saaneet.

Kotamäen mukaan useissa vastauksissa päiviteltiin, että ravintola- ja matkailualalle tai palvelualalla laajemminkin ei ole saatu tarpeeksi ripeästi kohdennettua tukea.

Yritykset arvostelivat Kotamäen mukaan myös sitä, että valtion myöntämä tuki on ollut liian lainapohjaista.

– Ymmärrän, että varsinkin pienet ja keskisuuretkaan yritykset eivät pääse kuilun yli loputtomasti velkaa ottamalla. Miksi ottaa lainaa, jos konkurssiriski on jopa entistä suurempi sen lainan takaisinmaksun jälkeen.

Kotamäen mukaan toivottiin enemmän suoraa tukea ja veronalennuksia, erityisesti palkansaajien sivukuluihin liittyvien maksujen alennuksia.

Konkurssiuhan näki enää pienempi määrä yrityksiä

Yli 57 prosenttia yrityksistä arvioi, että yrityksen henkilöstön määrä vähenee lomautusten tai irtisanomisten takia seuraavan kahden kuukauden aikana. Reilu 13 prosenttia yrityksistä arvioi, että henkilöstön määrä vähenee yli puolella normaaliaikojen työntekijämäärästä. Samansuuntaisia vastauksia yritykset ovat antaneet jo kauppakamarien aiemmissa koronakyselyissä.

Reilulla viidesosalla yrityksistä liikevaihto oli pysynyt ennallaan tai kasvanut. Lähes saman verran oli yrityksiä, joiden liikevaihtoa koronaepidemia oli vähentänyt yli 50 prosenttia. Vajaalla 13 prosentilla liikevaihto oli vähentynyt 75–100 prosenttia.

Reilu neljännes eli 26,6 prosenttia yrityksistä vastasi, että yrityksen konkurssin riski on noussut merkittävästi koronaepidemian takia. Aiemmissa kyselyissä konkurssiuhan mainitsi useampi.

91 prosenttia vastasi, että korona oli jo vaikuttanut tai tulee vaikuttamaan toimintaan.

Kysely yrityksille

Kauppakamarien kysely tehtiin 4. toukokuuta.

Kyselyyn vastasi 2 483 jäsenyritystä ympäri Suomen. Yrityksiä oli kaikilta toimialoilta ja kaiken kokoisia.

Vastaavanlaiset kyselyt 21. huhtikuuta, 30. maaliskuuta ja 16.–17. maaliskuuta.

Keskuskauppakamarin esitykset

Valtio ottaa vastuulleen työnantajien ja yrittäjien eläkevakuutukset sekä sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksut akuutin kriisin ajaksi. Se tietäisi yrityksille miljardin euron helpotusta kuukaudessa.

Riittävä suora tuki hallituksen päätöksellä toiminnan menettäneille aloille kuten ravintola-, hotelli- ja matkailualalle sekä tapahtuma- ja messujärjestäjille. Tuen pitäisi olla vähintään 500 miljoonaa euroa.

Verojen ja maksujen koroton lykkäys ja nopeutetun lomautus- ja yt-menettelyn jatkaminen vuoden loppuun saakka.

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic