Uutiset

Yltiöpositiivisuus voi kostautua – hallituksen verolinjassa selvä askel vasemmalle

Kotitalousvähennyksen pienentäminen ja liian positiivisten maailmantalouden näkymien ennakointi arveluttaa talousasiantuntijoita.
Helsingin yliopiston julkistalouden professorin Roope Uusitalon mukaan sinänsä selkeä hallitusohjelma kaipaa vielä tarkempia laskelmia siitä, kuinka uudistukset rahoitetaan. Kuva: Joel Maisalmi / Arkisto
Helsingin yliopiston julkistalouden professorin Roope Uusitalon mukaan sinänsä selkeä hallitusohjelma kaipaa vielä tarkempia laskelmia siitä, kuinka uudistukset rahoitetaan. Kuva: Joel Maisalmi / Arkisto

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki epäilevät, että uuden hallitusohjelman rahoituspohja perustuu liian positiiviselle näkemykselle Suomen ja koko maailman tulevasta talouskasvusta.

– Hallitus perustaa ohjelmansa sille suhteellisen optimistiselle oletukselle, että niin maailman kuin Suomenkin talouskasvu jatkuu ja työllisyysaste paranee reilusti. Meidän laskelmamme kertovat toista, ja turhan positiivisiin laskelmiin luottaminen tässä vaiheessa johtaa vain lisävelan ottoon, Kuoppamäki sanoo.

Työllisyysaste on ollut nousussa viime kuukausiin saakka ja hallitus nojaa laskelmansa siihen, että työllisyysaste nousee nykyisestä 72,6 prosentista hallituskauden aikana 75 prosenttiin.

– Ymmärtääkö hallitus lainkaan mihin suuntaan maailmantalous on menossa? Investoinnit sekä maailman kauppa- ja teollisuuskehitys eivät anna minkäänlaisia viitteitä siitä, että optimismiin olisi syytä. Jos näillä aloilla menee huonosti, niin Suomellakin menee huonosti, Koivu toteaa.

Työmarkkinoiden kehitys vaatii konkretiaa

Tuuli Koivu huomauttaa lisäksi, ettei laskelmien tueksi ole esitetty ennustetta Suomen taloudelle.

– Työllisyyden nostaminen ilman sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joita esimerkiksi kilpailijamaat ovat tehneet, tuntuu suorastaan utopistiselta. Työmarkkinoiden kehittyminen vaatii paljon enemmän konkretiaa ja toimia, joita en ohjelmasta löytänyt.

Kuoppamäki puolestaan nostaa esimerkiksi kotitalousvähennyksen laskemisen, joka sekin on ristiriidassa hallituksen tavoitteleman työllisten määrän lisäämisen kanssa.

– Kotitalousvähennys on varmasti omalta osaltaan työllistänyt etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja kotitalousvähennyksen merkittävä laskeminen ei näin ole työllisyysasteen kannalta järkevä päätös. Voi olla, että se on huono päätös myös harmaan talouden torjunnan kannalta.

Tuloverotuksen rakenteeseen hallitus ei ole suunnitellut sen suurempia muutoksia.

– Hallitus tekee edelleen tuloveroja tasaavaa veropolitiikkaa, mutta aiempaan verrattuna otetaan nyt selvä askel vasemmalle. Väliaikaiseksi suunniteltu solidaarisuusvero säilyy, eli Suomessa jatketaan myös tulevat vuodet jyrkän progression linjoilla, Kuoppamäki sanoo.

Työtulotuki kannustaisi keikkatöihin

Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo mainitsee työtulotuen yhtenä, verotukseen ja tulevaisuuden verolinjoihin liittyvänä mielenkiintoisena yksityiskohtana.

Hallitus aikoo selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä, mikä tarkoittaisi, että riittävän pienituloisen ansiovero voisi painua miinukselle eli olla negatiivinen.

Työtulotuki kannustaisi työllistymään muun muassa osa-aikaisiin tai keikkatöihin ja ulottaisi tuloverotuksen progression myös pienimpiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroja.

– Mehän emme vielä tiedä tämän uudistuksen yksityiskohtia, ja nähtäväksi jää kuinka se toteutettaisiin. Koko hallitusohjelma kaipaa vielä tarkempia laskelmia siitä, kuinka uudistukset rahoitetaan.

Veropoliittisena linjauksena työtulotuki on toteutuessaan joka tapauksessa merkittävä uudistus.

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic