Uutiset

Ympäristöjärjestö WWF opastaa: Näitä lihoja syömällä omatuntosi on puhtaampi

 

Ympäristöjärjestö WWF listaa, millaista lihaa suomalaisten kannattaa syödä, jos he haluavat syödä vastuullisesti.

Sen tiistaina

verkossa julkaisema Lihaopas

 

neuvoo Suomessa tarjolla olevien lihatuotteiden ympäristövaikutuksista liikennevaloista tutuin värein. Vihreä tarkoittaa “kohtuudella”, keltainen “harkitse” ja punainen “vältä”.

 

WWF:n mukaan ympäristön kannalta parhaita vaihtoehtoja ovat kotimaiset hirvieläimet, luonnonlaidun- ja luomunauta sekä -lammas, luomusika ja luomubroileri. Näitä WWF kehottaa syömään kohtuudella eli korkeintaan noin puoli kiloa viikossa. Tähän suositeltujen eläinperäisten tuotteiden joukkoon kuuluvat myös kotimaiset juustot, luomumunat ja ilman soijaa tai vastuullisella soijalla ruokittujen kanojen munat.

 

Sen sijaan järjestö neuvoo käyttämään harkiten ruotsalaista tai suomalaista nautaa sekä ilman soijaa tai vastuullisella soijalla tuotettua sikaa ja broileria.

 

Kokonaan vältettäväksi WWF listaa tuontinaudan, -sian, -broilerin ja -lampaan lisäksi myös ne kotimaiset broileri- ja sianlihatuotteet, joissa eläimiä on ruokittu tavallisella soijalla.

Soijarehu painaa sian ja broilerin rankingia

 

WWF on arvioinut lihatuotteet neljän kriteerin perusteella. Ne ovat lihantuotannon vaikutukset ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle ja vesistöjen rehevöitymiselle sekä torjunta-aineiden käyttö.

 

Vaikka esimerkiksi naudan ja lampaan hiilijalanjälki on sian ja broilerin kasvatusta suurempi, märehtijöiden tuotannossa ei käytetä Suomessa lainkaan soijaa. Ympäristöjärjestö muistuttaa, että eläinten rehuksi viljellyn soijatuotannon tieltä kaadetaan esimerkiksi sademetsiä.

 

– Valitettavasti kaikki soija ei ole vastuullisesti tuotettua. Soijan vastuuton viljely aiheuttaa metsäkatoa ja vähentää luonnon monimuotoisuutta erityisesti Etelä-Amerikassa, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija

Stella Höynälänma

 

a.

 

Esimerkiksi kuljetuksen aiheuttamat päästöt eivät ole niin merkittäviä, että ne vaikuttaisivat tuontilihan joutumiseen punaiselle listalle. WWF:n mukaan soijarehun käyttö on merkittävin syy esimerkiksi brasilialaisen ja thaimaalaisen broilerin, eteläamerikkalaisen naudan ja useimmissa EU-maissa tuotetun naudan ja sianlihan sekä juustojen välttämiseen.

 

Uusiseelantilaisen lampaan välttämistä järjestö perustelee puolestaan sillä, että suuren mittakaavan tuotanto kuluttaa ympäristöä enemmän kuin Suomessa harrastettu pienimuotoisempi lampaanlihan tuotanto.

MTK: Suomessa soijan käyttö on vähäistä

 

Maa- ja metsätaloustuottajien etujärjestön MTK:n kotieläinasiamies

Jukka Rantala

 

ei jaa WWF:n kriittistä asennetta suomalaista sian- ja broilerinlihaa kohtaan.

 

Hän huomauttaa, ettei suomalaisissa sikaloissa ja broilerikasvattamoissa käytetä soijarehua läheskään yhtä paljon kuin esimerkiksi muissa EU-maissa, sillä täällä valkuaista korvataan muun muassa teollisuudesta saatavilla sivutuotteilla.

 

– Sikojen rehusta soijaa on noin 7–8 prosenttia ja broilerien rehusta noin 15 prosenttia, kun maailmalla vastaavat luvut ovat 20 ja 28 prosenttia, Rantala sanoo.

 

Lisäksi kuusi Suomessa toimivaa elintarvikealan yritystä on sitoutunut käyttämään tuotannossaan vain vastuullisesti tuotettua soijaa vuoteen 2020 mennessä. Nämä yritykset ovat HK Scan, Kesko, Arla, Unilever, Norvida ja Fazer.

 

 

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat