Uutiset

Yo-kokeeseen mullistus: kielten suulliset kokeet osaksi tutkintoa – saksasta voi puhua laudaturin

2020-luvun alkupuolella abiturientit voivat puhua itselleen saksasta, ruotsista, ranskasta tai vaikkapa englannista laudaturin tai cum lauden, eikä tällä kertaa tarkoiteta yritystä maanitella kieltenopettajalta vieraan kielen yo-aineesta parempia lähtöpisteitä kuin mitä kokelas ansaitsisi kirjoitustaidoillaan.

Lukio-opinnot huipentavaan yo-tutkintoon tulee suuri mullistus, kun vieraiden kielten suulliset kokeet tulevat osaksi sitä.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoo, että hän aikoo uudistuksen osana esittää vieraiden kielten suullisia kokeita osaksi ylioppilastutkintoa. Niiden valmistelu on aloitettu Helsingin yliopistossa.

-Yo-kokeiden digitalisaation jälkeen kielten suulliset kokeet ovat seuraava vaihe. Esitän suullisia kokeita osaksi ylioppilastutkintoa, hän kertoo.

Ranskan, ruotsin tai vaikkapa englannin suulliset yo-kokeet vahvistavat suullisen kielitaidon painoarvoa lukio-opetuksessa.

-Ylioppilastutkinto vaikuttaa väistämättä siihen, mitä lukiossa painotetaan. Kun näin on, uskon siihen, että suullisten kokeiden ansiosta kieltenopetuksessa painottuvat suullinen ilmaisu ja kyky tulla vieraalla kielellä toimeen.

Hallitus toteuttaa lukiouudistuksen, jota koskeva uusi lainsäädäntö on tarkoitus hyväksyä vuoden 2018 aikana.

Suulliset kielten yo-kokeet tulisivat aikaisintaan ikäluokalle, joka aloittaa lukio-opinnot 2019. Yo-kokeen rakenne on oltava nuoren tiedossa lukion alkaessa.

 

Oikeus erityisopetukseen sitä tarvitseville opiskelijoille kaavaillaan kirjattavaksi lukiolakiin, Grahn-Laasonen kertoo. Alueellinen tasa-arvo ei nuorten kohdalla toteudu, koska erityisopetusta ei ole tarjolla kaikissa lukioissa.

-Ei voi olla niin, että esimerkiksi lukihäiriö estää jossain päin Suomea kokonaan lukion suorittamisen. Myös maahanmuuttajat, joilla suomi on vasta toinen kieli, tarvitsevat erityistä tukea lukion suorittamiseen. Maahanmuuttajista liian harva suorittaa lukion; ero kantaväestöön on suuri, Grahn-Laasonen sanoo.

Seurantaryhmässä ja ministeriössä keskustellaan siitä, mitkä oppiaineet säädetään jatkossa pakollisiksi lukiolaissa. Lukion oppimäärä sisältää nyt lakisääteisesti “äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, liikuntaa ja muita taito- ja taideaineita sekä terveystietoa”.

Esiin on nostettu, että esimerkiksi ruotsin kielen, terveystiedon ja katsomusaineiden lakisääteisyys on puntarissa.

-En halua, että lukiouudistus menee oppiaineiden vastakkainasetteluksi. Viime vaalikaudella tuntijakouudistus törmäsi ja vesittyi oppiaineiden väliseen nollasummapeliin, kun yhden kurssin lisäys yhdelle oli pois toiselta. Nyt on hyvä paikka miettiä, millä tasolla tehdään päätökset opetettavista aineista.

Lukio-opintoihin sisällytetään kurkistusikkuna korkeakouluopintoihin. Jokainen lukiolainen voisi saada mahdollisuuden suorittaa korkeakoulussa opiskeltavan tutkinnon kurssin tai sen osan. Näin opiskelija saisi selville, soveltuuko alan opiskelu hänelle. Halutessaan korkeakouluopintoja pystyisi suorittamaan enemmänkin jo lukion aikana.

Lukiouudistusta koskevat lakimuutokset astuisivat voimaan vuoden 2019 alussa.

 

Asiasanat

Uusimmat