Oikeuden mukaan miehen syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily.
Keski-Suomen käräjäoikeus on hylännyt syytteet perussuomalaisten vaalipäällikköön Pekka Katajaan kohdistuneessa väkivallanteossa. 41-vuotiasta uusmaalaista miestä syytettiin murhan yrityksestä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Miehen syyllisyydestä jäi oikeuden mukaan varteenotettava epäily.
– Näyttö (syytetyn) osallisuudesta Katajaan kohdistuneeseen väkivaltaan perustuu aihetodisteisiin, joista usean yhteys käsiteltävään tapahtumaan on etäinen. Kun tekijöistä ei ole välittömiä havaintoja eikä heitä ole voitu yrityksistä huolimatta tunnistaa tekopaikalla, asiassa esitettyä näyttöä on mahdollista tulkita myös muulla kuin syytteessä kuvatulla tavalla, tuomiossa sanotaan.
Kataja pahoinpideltiin kotonaan Jämsän Jämsänkoskella 17. heinäkuuta. Kaksi miestä tunkeutui aamupäivällä Katajan asuntoon tekaistun pakettitoimituksen varjolla. Katajalle sanottiin paketin olevan perussuomalaisten puoluetoimistolta. Kun Kataja avasi oven, tekijät ryntäsivät sisään, ja Katajaa lyötiin useita kertoja päähän vasaralla tai muulla esineellä. Väkivallanteon jälkeen tekijät pakenivat paikalta, mutta paketti jäi asuntoon.
Paketista löytyi syytetyn ja perussuomalaisista erotetun Jyväskylän kaupunginvaltuutetun Teemu Torssosen sormenjäljet. Torssonen ei ollut syytettynä asiassa, mutta syyttäjä katsoi tämän eduskuntavaaliehdokkuuden kariutumisen, johon Kataja oli vaikuttamassa, olleen motiivi teolle. Syytetty mies on toiminut Torssosen tukiyhdistyksen puheenjohtajana.
Oikeus katsoo, että sormenjälkien löytyminen on keskeisin syytteen puolesta puhuva seikka. Oikeuden mukaan on epäuskottavaa, että syytetyn ja Torssosen sormenjäljet olisivat tulleet pakettiin väkivallanteosta täysin irrallisen Tori.fi-postituksen yhteydessä, kuten syytetty oikeudessa esitti.
– Henkilöiden keskinäinen yhteys ja jaetut poliittiset intressit huomioiden on selvää, että molemmat ovat olleet valmistelemassa samaa pakettia eikä tarkoituksena ole ollut konkreettiset postitustoimet, tuomiossa sanotaan.
– Asianomistajan kertomuksella sekä Torssosen ja (syytetyn) sormenjäljet sisältäneellä tekaistulla puoluetoimiston paketilla on tullut näytettyä, että menettelylle on todennäköisesti ollut poliittinen motiivi.
Syytetty mies ja Torssonen ovat kumpikin kiistäneet liittyvänsä hyökkäykseen mitenkään.
Alibin puuttuminen ei osoita tekopaikalla oloa
Oikeuden mukaan syytettä tuki myös tekijöiden käyttämä auto. Silminnäkijän kertomus ja tekijöiden matkasta saadut valvontakamerakuvat täsmäävät oikeuden mukaan syytetyn omistamaan harmaaseen farmariautoon. Asiassa ei oikeuden mukaan kuitenkaan pystytty osoittamaan, että tekijät olisivat liikkuneet syytetyn omistamalla autolla tai että syytetty olisi ollut tekopaikalla.
– Näyttö ei sulje pois sellaisia vaihtoehtoja, että (syytetty) on ollut kotonaan tekemässä kotitöitä 17.7.2020 tai että tekijöiden ajoneuvo on ollut joku muu kuin (syytetyn) omistama auto.
Oikeus totesi, että syytetyltä puuttuu alibi, mikä voi viitata salailuun, mutta esimerkiksi myös muistamattomuuteen.
– Voi olla mahdollista sekin, että hän ei ole muistanut enää muutaman kuukauden kuluttua, mitä hän on kyseisenä heinäkuisena perjantaina tehnyt. Alibin puutteesta ei voida päätellä kuitenkaan sitä, että (syytetty) ei ole ollut tapahtuma-aikaan kotiseudullaan Etelä-Suomessa.
Oikeus: Auton siivoamiseen voi olla muita syitä
Syyttäjä vetosi myös siihen, että syytetyn autoa oli siivottu ja siitä oli poistettu verhoilua niiltä paikoilta, joille hyökkääjien nähtiin nousevan. Syy oli syyttäjän mukaan se, että autoon oli päätynyt verijälkiä.
Oikeuden mukaan silminnäkijät eivät olleet havainneet paikalta pakenevien hyökkääjien vaatteissa verta, mikä puhuu sitä vastaan, että syytetyllä olisi ollut motiivi poistaa verhoilua. Verhoilua oli voitu oikeuden mukaan poistaa muistakin syistä.
Oikeuden mukaan myöskään se, että syytetty ei ollut vastannut tekopäivänä työsähköposteihinsa tai -puheluihinsa, ei kerro tämän syyllisyydestä.
– Sähköposteihin reagoimattomuus ja passiivisuus puhelimessa aamupäivällä ei ole ollut poikkeuksellista siihen nähden, että hänellä on ollut vastaavia päiviä aiemminkin vuonna 2020.
Syyttäjä katsoi, että syytetyn syyllisyydestä kertoi se, että tämä oli heinäkuussa hyökkäyksen jälkeen ryhtynyt vaihtamaan työpuhelintaan. Vaihto tapahtui elokuun lopulla. Oikeus katsoi, että puhelimen vaihto saattoi liittyä hyökkäykseen, mutta toteutunut vaihto oli liian myöhäinen, jotta se olisi puhunut syytteen puolesta.
– Ajallinen yhteys vaihtosuunnitelman ja Katajaan kohdistuneen väkivallan välillä ei riitä osoittamaan (syytetyn) liittyvän mainittuun väkivaltaan tai (hänen) pyrkineen tällä keinoin hävittämään todistusaineistoaan, tuomiossa sanotaan.
Valtionsyyttäjä Mika Appelsin sanoo, että syyttäjä aikoo hyvin todennäköisesti valittaa hovioikeuteen Keski-Suomen käräjäoikeuden päätöksestä.