Venäjä on aloittamassa kautensa Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana uhkailevaan sävyyn. Maan ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa länsimaita tekemästä aluevaltauksia arktisella alueella. Moskovassa pidetyssä lehdistötilaisuudessa Lavrov sanoi arktisen alueen olevan Venäjän aluetta.
Arktisen neuvoston kahdeksan jäsenvaltion kokous pidetään torstaina Reykjavikissa. Venäjä toimii puheenjohtajamaana kaudella 2021–2023. Myös Suomi kuuluu neuvostoon.
Arktinen alue on viime vuosina noussut Venäjälle tärkeäksi strategiseksi kohteeksi, jonka sotilas- ja kaivostoimintaan maa on sijoittanut suuret summat. Venäjä on aloittamassa kautensa Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana uhkailevaan sävyyn. Maan ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa länsimaita tekemästä aluevaltauksia arktisella alueella.
– On ollut selvää kaikille jo pitkän aikaa, että tämä on meidän aluettamme, meidän maatamme. On meidän velvollisuutemme turvata Arktinen rannikkomme, totesi Lavrov Moskovassa maanantaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Arktisen neuvoston kahdeksan jäsenvaltion kokous pidetään torstaina kautensa päättävän puheenjohtajamaan Islannin pääkaupungissa Reykjavikissa. Venäjä toimii puheenjohtajamaana kaudella 2021–2023.
Venäjän ja Islannin ohella neuvostoon kuuluvat Yhdysvallat, Kanada, Norja, Tanska, Ruotsi ja Suomi. Arktisen neuvoston mailla on maa- ja merialueita pohjoisen napapiirin sisäpuolella. Venäjän osuus arktisesta alueesta on selvästi suurin: sen arktisen rannikon pituus on yli 24 000 kilometriä ja kattaa yli puolet kaikista alueen rannikoista.
Arktinen alue on viime vuosina noussut Venäjälle tärkeäksi strategiseksi kohteeksi, jonka sotilas- ja kaivostoimintaan maa on sijoittanut suuret summat.
Venäjän katsotaan olevan kiinnostunut erityisesti sen aluevesiä halkovasta Pohjoisesta merireitistä, jota se voi käyttää öljyn ja maakaasun vientiin. Ilmastonmuutoksen myötä reitti on kuljettavissa suuremman osan vuodesta.
Ilmastonmuutoksen avatessa uusia sulia merireittejä arktisen alueen geopoliittisen ja sotilaallisen kilpailun uskotaan kiihtyvän.
Yhdysvallat kasvattanut läsnäoloaan pohjoisessa
Yhdysvallat on niin ikään kasvattanut läsnäoloaan alueella Nato-liittolaisensa Norjan tuella. Vuonna 2018 Yhdysvallat toi lentotukialuksensa Norjanmerelle ensimmäistä kertaa sitten 1980-luvun, ja viimeksi helmikuussa yhdysvaltalaiset pommikoneet harjoittelivat Norjassa.
Venäjän johtoa Naton lisääntynyt läsnäolo ei ole miellyttänyt.
– Korostan tätä vielä kerran: tämä on meidän maatamme ja meidän vesiämme. Kun Nato yrittää oikeuttaa etenemisensä Arktiselle alueelle, on meillä kysymyksiä naapureillemme kuten Norjalle, joka yrittää oikeuttaa Naton läsnäoloa, Lavrov jatkoi tiedotustilaisuudessaan.
Venäjän ja Yhdysvaltain väliset suhteet ovat olleet erityisen jäisiä presidentti Joe Bidenin kaudella. Arktisen neuvoston kokouksen yhteydessä järjestetään kahdenvälinen tapaaminen Venäjän Lavrovin ja Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenin välillä.
Tapaamisessa puhutaan muun muassa kesälle kaavaillusta Bidenin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamisesta. Yhdysvaltain hallinnon mukaan tarkoituksena on toteuttaa tapaaminen Bidenin Euroopan-matkan yhteydessä kesäkuussa, kertoo CNN .