Hallituksessa riittää luottoa siihen, että tavoite liikenteen päästöjen vähentämisestä on toteutumassa kovaa vauhtia, vaikka asiantuntijat muun muassa Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta ja Ilmastopaneelista pitivät hallituksen torstaina julkistamia linjauksia riittämättöminä.
Ilmastopäätöksiä perjantaina esitelleiltä ministereiltä kysyttiin, mistä liikenteen päästövähennyksiä voitaisiin jatkossa saada, jos reunaehtona on keskustan vaatimus polttoaineiden hinnankorotusten välttämisestä. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) mukaan uusia toimia ei välttämättä tarvita.
– Ei ehkä ihan kaikille ole valjennut, miten odotettua nopeammin olemme edenneet siihen suuntaan, että tämä liikennepäästöjen merkittävä vähentyminen tapahtuu, Harakka sanoi.
Hänen mukaansa ennakoitua nopeampaan vauhtiin liikenteen päästöjen vähentämisessä on päästy etenkin sen takia, että liikenne on sähköistynyt odotettua nopeammin ja tehokkaammin.
– Meillä on uusista ajoneuvoista jo 30 prosenttia ladattavia. Jos tämä kehitys tästä vielä näiden tukien ja kannusteiden myötä kiihtyy niin kuin toivomme, pääsemme tilanteeseen, jossa Suomen teillä kulkee 600 000 sähköautoa tai ladattavaa hybridiautoa vuonna 2030, hän kertoi.
Teknologiateollisuuden tuoreimpien tilastojen mukaan Suomessa on vajaat 80 000 ladattavaa autoa, joista 15 000 on täyssähköisiä.
Toinen tärkeä asiaan vaikuttanut seikka on edellisen hallituksen toteuttama merkittävä biopolttoaineen sekoitevelvoitteen lisääminen.
– Tässähän Suomi on jo Euroopan ja maailman ykkösenä, Harakka sanoi.
Liikenteen päästöt on tarkoitus puolittaa vuoden 2005 tasolta vuoteen 2030 mennessä. Liikenteellä on merkittävä osuus hallituksen päästövähennystavoitteessa, jonka mukaan Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Kansallinen päästökauppa varalla, vaikka keskusta vastustaa
Hallitus sopi budjettiriihessä perälaudasta eli siitä, että ensi keväänä ilmastotoimien riittävyyttä tarkastellaan ja uusiin toimiin ryhdytään tarvittaessa. Uusista ilmastotoimista sopiminen olisi tuskin silloinkaan yhtään tämänkertaista helpompaa.
Sekä Harakka että ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) pitivät Suomen oman kansallisen päästökaupan valmistelua hyvänä varavaihtoehtona siltä varalta, että nykyistä voimakkaampia vähennyksiä tarvitaan.
Keskusta on kuitenkin ollut hyvin nihkeä asian suhteen, joten hallituksen olisi vaikea saavuttaa yksimielisyyttä liikenteen ottamisesta päästökaupan piiriin.
– Voi olla, ettei sitä (kansallista päästökauppaa) nyt tarvita, mutta se voi olla tarpeen myöhempinä vuosina. Tässä puhutaan niin pitkästä aikavälistä, että voi tapahtua paljon sellaista, mitä emme voi tässä kohtaa ennakoida. Sen takia on tärkeä ennakoida, että meillä on niitä välineitä, Mikkonen sanoi.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) yhtyy Harakan ja Mikkosen optimismiin.
– Mitä toimiin tulee, pidän näitä niin merkittävinä, että en usko, että me ensi keväänä tarvitsemme uusia keinoja. Kun nämä keinot laitetaan jalalle ripeällä tavalla, saamme niistä tarvittavat päästövähennykset, joita tavoitellaan.
Suomen lisäksi toimijoita on muitakin
Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko vahvistaa, että liikenteen päästöt ovat matkalla hyvään suuntaan ja että Suomen nykytoimilla päästään pitkälle. Syynä tähän tosin on osaltaan se, että Suomen lisäksi päätöksiä tehdään myös EU-tasolla.
– (Harakan) lausuma pitää sillä tavalla paikkansa, että meille tulee annettuna iso osa niistä toimista, jotka vaikuttavat päästöjä vähentävästi. Ne ovat tätä yleistä EU-kehitystä. Keskeistä on uusien autojen energiatehokkuuden parantuminen ja voimakas sähkönkäytön lisääntyminen, Laurikko kertoi.
Esimerkiksi tieliikenteen ottamisesta päästökaupan piiriin on EU-komission tekemä esitys.
Laurikko myös arvioi, että oma vaikutuksensa on muun muassa autovalmistajien toimilla.
– On nähtävissä, että markkinavoimat ovat sen verran voimakkaasti lähteneet sähköistymiseen mukaan, ettei sitä juuri tällä hetkellä tarvitse vauhdittaa enempää. Eli uusien käyttövoimien käyttöönotto on tapahtumassa hyvällä vauhdilla ainakin sen perusteella, että myynnin kehitys näyttää niiden kohdalla varsin hyvältä, hän sanoi.
Laurikon mukaan liikenteen päästöjen vähentämisessä on olennaista fossiilisista polttoaineista luopumisen ohella se, millaisin keinoin ihmiset tyydyttävät liikkumistarpeensa. Energiankäytön ja päästöjen kannalta on sitä parempi, mitä enemmän henkilöautolla liikkumista voidaan korvata joukkoliikenteellä.
– Henkilöautosuoritteiden hallinta on yksi kulmakivistä siinä, miten päästöjä pidetään kurissa.