Ähtärin eläinpuisto kertoi maanantaina saaneensa yhteistyökumppaneita kansainvälisen lajiensuojeluohjelman jatkumisen turvaamiseksi Suomessa. Viime kuussa julkisuuteen tuli, että eläinpuiston rahat isopandojen ylläpitämiseen ovat lopussa ja puiston pandakaksikkoa uhkaisi palautus Kiinaan, jos taloudellista tukea ei saataisi.
Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen professorin Lauri Paltemaan mukaan on jopa yllättävää, etteivät yritykset ole lähteneet mukaan aikaisemmin.
– Vähän ihmettelen, miksi ne eivät ole aikaisemmin lähteneet tähän mukaan, koska tämähän on hyvä tapa saada brändiään positiivisessa yhteydessä esiin, Paltemaa sanoo.
Samaan aikaan länsimaissa kuitenkin rakennetaan Paltemaan mukaan kuvaa Kiina-uhkasta. Tässä kontekstissa melkein mikä tahansa yhteistyökuvio voi muuttua yhtäkkiä riskialttiiksi, vaikka kyse olisi vaikkapa laajalti hyväksytystä ympäristönsuojelusta.
Pandojen tukijaksi lähtemisessäkin on siis tietynlainen riskinsä, kuten on vaikkapa siinä, että lähtee urheilijana Pekingin talviolympialaisiin.
Kiina maalaa pandoilla myönteistä maakuvaa
Pandakaksikko on Ähtärissä 15 vuoden vuokrasopimuksella. Kiina "lainaa" pandoja muille maille. Eläinten lähettamistä on kutsuttu pandadiplomatiaksi.
– Kiina pyrkii luomaan myönteistä maakuvaa, piste, Paltemaa summaa.
Yhteistyökirja eläinpuiston ja Kiinan luonnonsuojeluyhdistyksen välillä allekirjoitettiin vuonna 2017 Kiinan presidentin Xi Jinpingin tekemän valtiovierailun yhteydessä. Samassa yhteydessä allekirjoitettiin ja solmittiin useita uusia yhteistyösopimuksia niin kiinalaisten ja suomalaisten yritysten kuin julkisten organisaatioidenkin välillä.
Eläinpuiston toimitusjohtaja Arja Väliaho kertoi puiston maanantaisessa tiedotteessa, että suojelutyötä ovat tuoreeltaan lähteneet tukemaan kiinalaiset ja Suomessa toimivat kiinalaisyritykset. Lisäksi tukea on saatu muutamilta suomalaisyrityksiltä sekä monilta yksityishenkilöiltä.
Paltemaa arvelee, että tukijoiksi lähteneet suomalaisyritykset toimivat luultavasti Kiinassa ja Kiinan markkinoilla. Pandoihin sijoittaminen onkin hyvä tapa saada hyvää tahtoa osakseen.
– Jos toimitaan Pekingin nuottien mukaisesti, siitä saattaa olla etua Kiinassa. Ei siitä ainakaan haittaa ole.
Eläinpuiston ja yritysten uusia yhteistyökuvioita on tarkoitus avata tarkemmin tiistaina Helsingissä järjestettävässä mediatilaisuudessa.
Kehotus eläinpuiston auttamiseksi ehkä ylemmältä tasolta
Viime vuosilta on Paltemaan mukaan paljon näyttöä siitä, miten Kiinan suurlähetystöt käyttävät kiinalaisia yrityksiä diplomatian osana. Esimerkiksi korona-aikana Kiina on lähettänyt ympäri maailmaa kasvomaskeja suurlähetystöjen kanssa yhteistyössä toimivien kiinalaisyritysten kautta.
Paltemaan mukaan onkin jopa todennäköistä, että ehdotus eläinpuiston tukemisesta olisi tullut ylemmältä tasolta.
– Jollain tavalla Kiinan ulkoministeriöstä on tullut käsky tai ehdotus siitä, että suurlähetystö tutkii mahdollisuuksia, miten Suomessa toimivat kiinalaiset yritykset voisivat auttaa tässä tapauksessa, hän arvioi.
Ähtärin Väliaho kertookin STT:lle, että kiinalaisyritysten osallistumista eläinpuiston tukemiseen edesauttoi Kiinan Suomen-suurlähettiläs.
Se, onko kiinalaisten yritysten mukaantulo ongelmallista Ähtärin kannalta, riippuu Paltemaan mukaan siitä, minkälaisia sopimuksia yritysten kanssa tehdään. Hänen mukaansa jatkossa ei kuitenkaan kannata välttämättä odottaa, että Ähtärin eläinpuisto antaisi poliittista kannanottoa Kiinaa vastaan.
– Sellaisen nöyrtymisen niihin kiinalaisavustuksiin voidaan nähdä liittyvän. Ei suoraan sanottuna, mutta pienessä präntissä tai lausumattomana oletuksena on, että ollaan hyvää pataa Kiinan kanssa.
Paltemaa: Tarvitaan myös yhteistyötä, ei vain uhkakuvia
Kansainvälinen yhteisö on kritisoinut Kiinaa viime aikoina muun muassa Hongkongin poliittisesti kiristyneen tilanteen, Xinjiangin uiguurien kohtelun sekä Taiwanin tilanteen vuoksi.
Paltemaan mukaan pandadiplomatia sopii varsin hyvin nykyiseen poliittiseen ilmapiiriin.
– Nämä ovat sellaisia myönteisiä puolia Kiinasta, joita Kiinan hallitus haluaisi tuoda paljon enemmän länsimaissa esiin kuin tätä nykyistä ihmisoikeustematiikkaa, mikä sen toimiin yleensä liitetään, Paltemaa lisää.
Vaikka Kiina tekee länsimaisesta näkökulmasta häijyjä asioita, ei suurvalta ole professorin mukaan katoamassa mihinkään.
– On hyvä, että Kiinaan on olemassa myös jotain myönteisiä tai edes neutraaleja kosketuspintoja, kuten ilmastoasiat tai pandat, hän sanoo.
– Ehkä se (pandahanke) on sellaista positiivista yhteistyötä, jota kuitenkin pitäisi pyrkiä myös rakentamaan eikä vain näitä uhkakuvia koko ajan.
Ähtärissä lisää tukea tarvitaan edelleen
Ähtärin eläinpuiston mukaan taloudellista tukea tarvitaan edelleen lisää.
Väliahon mukaan Ähtärissä eletään tällä hetkellä hyvin odotuksellista aikaa. Hänen mukaansa eläinpuistossa odotetaan ikään kuin joululahjaa, jolla voitaisiin ratkaista talousongelma niin, että eläinpuiston isopandat Pyry ja Lumi voisivat jäädä Ähtäriin ja Suomeen.
Pandat saapuivat Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaan Ähtäriin vuoden 2018 tammikuussa. Eläinpuistolla on ollut talousvaikeuksia jo kauan, ja pandojen mahdollinen palauttaminen on ollut otsikoissa myös esimerkiksi kesällä 2020.
Pandojen osalta eläinpuiston kokonaiskustannukset ovat vuositasolla noin 1,5 miljoonaa euroa. Summaan on laskettu mukaan muun muassa henkilöstökulut, hoitokulut sekä Kiinalle maksettava "vuokra" eli virallisemmin lajiensuojelumaksu.
Osan pandoista koituvista kuluista puisto pystyy kattamaan itse. Kahden vuoden osalta puiston tarvitseman ulkoisen tuen summa on puolestaan noin 900 000 euroa.
Kävijämääriltään Ähtärin eläinpuiston huippuvuosi oli 2018, jolloin pandat saapuivat taloon. Tuolloin kävijöitä oli noin 280 000. Korona-aikana kävijämäärät ovat kuitenkin laskeneet jossain määrin ja kävijöiden määrä on pyörinyt noin 200 000:n paikkeilla.
– Kyllä me tarvittaisiin se 50 000 kävijää lisää vuosittain, jotta meidän talous saataisiin sillä lailla paremmin tasapainoon, Väliaho esittää toiveen.
Lajiensuojelumaksun suuruus pidetty salassa
Lajiensuojelumaksu ei ole Väliahon mukaan julkista tietoa, vaikka sen suuruudesta on liikkunut aikojen saatossa huhuja.
Paltemaa muistaa kuulleensa puhuttavan miljoonasta dollarista, ja Helsingin Sanomat kertoi vuonna 2017 uutiskanava al-Jazeeran selvityksestä, jonka mukaan pandaparin vuosimaksu olisi noin 900 000 euroa.
Kiinalle maksettavan lajiensuojelumaksun turvin on tarkoitus rakentaa pandojen kotimaassa kansallispuistoja, joihin Lumin ja Pyrynkin mahdollinen tuleva pentu voisi omat villit pentueensa synnyttää.
– Tässä on ihan selkeä suunnitelma, kuinka tämä lajien suunnitelma etenee. Eli tarkoituksena on, että pandoja on jatkossakin villinä tuolla luonnossa, Väliaho kertoo.
Vapaana elävien isopandojen populaatiot ovat kasvaneet 2000-luvulla, ja aiemmin erittäin uhanalaiseksi luokitellun lajin tila on kohentunut. Vuonna 2016 kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN paransi isopandan luokitusta ja luokitteli raportissaan isopandat vaarantuneiksi.
Ähtärin pandat iloitsevat lumentulosta
Ähtärin kahdeksanvuotias urospanda Pyry ja seitsemänvuotias naaraspanda Lumi voivat Väliahon mukaan hyvin.
– Ne ovat onnellisen tietämättömiä tästäkin mediakohusta. Siellä ne rouskuttavat bambua ja ovat tyytyväisen oloisia, Väliaho kertoo.
Pandakaksikko vaikuttaa iloitsevan myös lumentulosta, kun ne voivat puhdistaa turkkiaan ja tehdä kuperkeikkoja hangessa. Varsinkin Lumi tykkää lumesta.
– Se ei ehkä niin kesästä ja hyttysistä välitäkään tuo neiti, Väliaho lisää.
Väliaho arvioi maanantaina puoliltapäivin Ähtärissä olleen noin 10–15 senttiä lunta ja lisää satoi maahan koko ajan.
Seuraavan kerran Lumille tulee kiima-aika helmi-maaliskuussa. Pandoilla on ollut jo lähentymistä kahteen otteeseen, mutta vielä ei ole uutta pandapentua saatu maailmaan.
– Mutta nuoriahan nämä vielä ovat nämä meidän yksilöt, että heille pitää antaa se aika harjoitella ja treenata. Eikä heitä voi käskeä, että nyt pitäisi saada sitä pentua, Väliaho sanoo.