Pirkanmaan käräjäoikeus määräsi keskiviikkona sotarikoksista syytetyn sierraleonelaismiehen vapautettavaksi tutkintavankeudesta.
Gibril Massaquoi, 52, on ollut vangittuna lähes kaksi vuotta. Käräjäoikeuden mukaan vangitsemisen jatkaminen olisi siinä määrin kohtuutonta, että Massaquoi tulee päästää heti vapaaksi odottamaan käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
– Käräjäoikeus on harkitessaan Massaquoin vangittuna pitämistä ottanut huomioon tekojen poikkeuksellisen vakavuuden sekä niiden lukumäärän. Toisaalta Massaquoi on ollut vangittuna noin kahden vuoden ajan, mitä voidaan pitää poikkeuksellisen pitkänä aikana. Lisäksi väitetyistä teoista on kulunut jo poikkeuksellisen pitkä lähes 20 vuoden aika, oikeuden ratkaisussa sanotaan.
Oikeudenkäynti Massaquoita vastaan päättyi tammikuussa, ja käräjäoikeuden on määrä antaa ratkaisunsa syytteistä maalis-huhtikuussa. Syyttäjä vaatii hänelle ensisijaisesti elinkautista vankeusrangaistusta. Massaquoi on kiistänyt kaikki syytteet.
Puolustuksen mukaan Massaquoi oli puhemies rauhanneuvotteluissa
Suomessa yli kymmenen vuotta asunutta Massaquoita syytetään muun muassa murhista, raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003.
Naapurimaissa Sierra Leonessa ja Liberiassa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Massaquoi oli korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front - kapinallisryhmässä (RUF), joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena. Taylor tuomittiin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan vuonna 2012.
Suomessa nostetut syytteet koskevat rikoksia, joihin Massaquoin syytetään syyllistyneen Liberian puolella RUF:n riveissä. Puolustus taas sanoo, että Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan RUF:n puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.
Pääsi Suomeen todistettuaan entisiä aseveljiään vastaan
Vuosien varrella Massaquoin välit RUF:n johtoon viilenivät, ja vuonna 2002 Sierra Leonen sisällissodan päätyttyä hän lupautui todistamaan RUF:ää vastaan sodan julmuuksia selvitelleessä erityistuomioistuimessa. Sen myötä hän pääsi todistajansuojeluun ja myöhemmin muuttamaan Suomeen Suomen ja erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.
Keskusrikospoliisi aloitti tutkinnan Massaquoista vuonna 2018. Sitä ennen Suomen viranomaiset olivat saaneet tietoja hänen väitetyistä teoistaan sotarikoksia selvittävältä sveitsiläiseltä Civitas Maxima -kansalaisjärjestöltä ja sen liberialaiselta sisarjärjestöltä Global Justice and Research Projectilta.
STT kertoo Massaquoin nimen poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa rikosepäilyjen poikkeuksellisen vakavuuden ja miehen aseman vuoksi.