Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes ei odota paljoakaan Suomen ja Venäjän presidenttien puhelinkeskustelulta.
– En usko, että sillä voidaan auttaa tilannetta Ukrainassa. Ei ole odotettavissa mitään suurta muutosta tilanteeseen, Moshes sanoo STT:lle.
Presidentti Sauli Niinistö aikoo tänään keskustella puhelimitse Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Niinistö kertoo tehneensä aloitteen puheluun.
Muun muassa Venäjän ja EU:n suhteita tutkinut Moshes uskoo, että presidenteillä on liuta asioita keskusteltavana. Tärkeimpinä ovat Ukrainan tilanne ja yleinen turvallisuustilanne Euroopassa. Huoli Ukrainan humanitaarisesta tilanteesta noussee myös esille, mutta on eri asia pystyykö Niinistö mitenkään vaikuttamaan Putiniin asiassa.
Venäjän ja Suomen huonontuneet välit pitäisi Moshesin mukaan myös ottaa puheenaiheeksi.
– Venäjän ja Suomen suhteet muuttuivat konkreettisesti muutama päivä sitten, kun Venäjä määritteli Suomen muiden EU-maiden mukana "vihamieliseksi maaksi".
Moshesin mukaan Suomi on viimeksi ollut vihamielisten maiden listalla joskus 1940-luvulla.
Niinistön ja Putinin puhelinkeskustelun järjestyminen osoittaa Moshesin mukaan omalta osaltaan, että diplomaattinen yhteys lännen ja Venäjän välillä on vielä olemassa, ja läntiset johtajat eivät ole luopuneet toivosta Putinin suhteen. Keskusteluja on edelleen pakko yrittää jatkaa.
– On Putinin vallassa lopettaa sota, joten siksi Putinin kanssa jutellaan. Häntä ei voi jättää huomiotta.
Tunnelmien haistelua
Myös Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg arvioi, että kukaan tuskin odottaa mitään läpimurtoa Niinistön ja Putinin välisestä puhelinkeskustelusta. Hän luonnehtii sitä ennemminkin kanavien auki pitämiseksi, eräänlaiseksi tunnelmien tunnusteluksi ja haisteluksi.
– Keskustelun fokus on varmastikin sodassa: sodan seurauksissa, sodan lopettamisessa tai vähintään humanitäärisen puolen ottamisessa huomioon ja siinä, että konflikti ei laajene.
Forsberg ei usko, että mikään muu aihe nousee esille, vaikka muista kuin konfliktiin liittyvistä asioista jutteleminen saattaisikin pehmentää ilmapiiriä.
Muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron on keskustellut Putinin kanssa myös sen jälkeen, kun Venäjä laajensi sotatoimiaan Ukrainassa. Niinistölle puolestaan keskustelu on ensimmäinen Putinin kanssa sodan laajentumisen jälkeen.
– Ei niillä keskusteluilla varmaan voida saavuttaa mitään sen isompaa, jos ei ole aitoa valmiutta edistää joitakin asioita. Sotaankin kuitenkin kuuluu aina diplomatia siellä taustalla.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola totesi Twitterissä niin ikään, että Niinistön puhelu Putinille koskee sotaa.
– Mielestäni ei siis kannata ylitulkita puhelua muuna kuin tien etsimisenä edes rohtuseen humanitääristä turvaa Ukrainassa, ukrainalaisille, tämä kaiken keskiössä, hän tviittasi.
Macron toivonut yhteydenpitoa Putiniin
Niinistö on keskustellut tänään jo Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa puhelimessa. Presidentit keskustelivat Ukrainan sotatilanteesta ja Suomen avusta ja tuesta Ukrainalle, kerrotaan presidentin kanslian tiedotteessa.
Erikseen esillä olivat tarve taata sekä siviilien turvallinen evakuointi humanitaarisia käytäviä pitkin että ydinlaitosten turvallisuus. Presidentit sopivat jatkavansa yhteydenpitoa.
Putinin kanssa keskusteltavia asioita Niinistö ei ole kommentoinut etukäteen. Hänen mukaansa muun muassa Macron on toivonut yhteydenpitoa Putiniin, jos mahdollisuus siihen on.
– Olemme nähneet, että kaikesta huolimatta on pidetty tärkeänä, että Venäjään yritetään pitää yhteyttä. Eurooppalaisista presidentti Macron ja [Saksan] liittokansleri [Olaf] Scholz ovat sitä tehneet. Olen kummaltakin heiltä – Macronilta suorastaan kuullut velvollisuudeksi – olla yhteydessä Putiniin, jos sellainen yhteys on, Niinistö kertoi eilen tiedotustilaisuudessa.