Presidentti Sauli Niinistö keskusteli perjantaina puhelimessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa, kertoi presidentin kanslia tiedotteessaan. Sen mukaan keskustelu keskittyi yksinomaan Ukrainan sotaan.
Niinistö otti puhelussa esiin muun muassa Ukrainassa pahenevan katastrofin ja inhimillisen kärsimyksen, joka vaikuttaa voimakkaasti läntiseen mielipiteeseen. Hän korosti tarvetta saada aikaan välitön tulitauko ja taata siviilien turvallinen evakuointi humanitäärisiä käytäviä pitkin.
Lisäksi presidentti kiinnitti huomiota Ukrainassa olevien ydinvoimalaitosten turvallisuuteen.
Niinistö kertoi Twitterissä , että keskustelu kesti tunnin. Niinistö oli itse ehdottanut puhelua.
Laihat tulokset
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes ei odottanut puhelulta kovinkaan paljoa.
– Puhelu meni juuri niin kuin odotinkin. Presidentti Niinistö kertoi Putinille, miten humanitaarinen katastrofi nähdään Euroopassa ja muualla maailmassa, ja Putin ei reagoinut millään merkityksellisellä tavalla. Putin kertaa omat kantansa, pysyy omalla linjallaan. Ja tässä sitä ollaan, Moshes sanoi puhelun jälkeen.
Hän arveli, että uusia yrityksiä keskustella Putinin kanssa varmasti tulee, koska muutakaan ei voi tehdä.
– Diplomatiaa jatketaan, koska muuta keinoa ei ole.
Kremlin verkkosivuilla julkistetussa tiedotteessa kerrottiin , että Putin selosti Niinistölle juurta jaksain syitä, miksi Venäjä on aloittanut "erityisoperaation Donbassin suojelemiseksi", kuten Ukrainan sotaa Venäjällä kutsutaan. Tiedotteen mukaan presidentit sopivat myös jatkavansa yhteydenpitoa Ukrainaan liittyvistä kysymyksistä ja Suomen ja Venäjän yhteyksistä.
Moshes totesi, että tunnin mittaisen puhelun aikana ei varmasti kuulunut mitään pehmennystä Putinin viestiin.
– Mehän tunnemme Putinin. Häntä verrataan usein koneeseen, jolla ei ole peruutusvaihdetta. Putin ei koskaan peräänny, hän puskee aina vain eteenpäin.
Moshesin mukaan Putinia motivoi nyt tarve saada suuri sotilaallinen voitto Ukrainassa. Kiovan valtaukseen Moshes ei usko, mutta hän arvioi, että Mariupol saattaa kaatua.
– Mariupol näyttäisi kartalla vaikuttavalta ja antaisi Venäjälle maayhteyden Donbassin ja Krimin välille. Sitä voitaisiin esitellä Venäjän yleisölle sotilaallisena riemuvoittona. Jos sen saavuttaminen vaatii humanitaarisen katastrofin, niin olkoon.
Sama taktiikka oli käytössä myös Tshetshenian sodissa, jolloin Groznyin pommitettiin maan tasalle, Moshes huomautti.
– Mariupolin suhteen meidän täytyy valitettavasti valmistautua pahimpaan. Kaikkialla muualla ukrainalaisilla on hyvät mahdollisuudet, mutta Mariupolin kohdalla pelkään, että pahin on vielä edessä.
Kanavat täytyy pitää auki
Moshesin lisäksi muutkaan asiantuntijat eivät ennakkoon odottaneet puhelinkeskustelulta paljoakaan.
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg arvioi etukäteen, että kukaan tuskin odottaa mitään läpimurtoa Niinistön ja Putinin välisestä puhelinkeskustelusta. Hän luonnehtii sitä ennemminkin kanavien auki pitämiseksi, eräänlaiseksi tunnelmien tunnusteluksi ja haisteluksi.
– Keskustelun fokus on varmastikin sodassa: sodan seurauksissa, sodan lopettamisessa tai vähintään humanitäärisen puolen ottamisessa huomioon ja siinä, että konflikti ei laajene, hän arveli ennakkoon.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola totesi Twitterissä niin ikään, että Niinistön puhelu Putinille koskee sotaa.
– Mielestäni ei siis kannata ylitulkita puhelua muuna kuin tien etsimisenä edes rohtuseen humanitääristä turvaa Ukrainassa, ukrainalaisille, tämä kaiken keskiössä, hän tviittasi etukäteen.
EU-johtajista Ranskan presidentti Emmanuel Macron sekä Saksan liittokansleri Olaf Scholz ovat keskustelleet Putinin kanssa myös sen jälkeen, kun Venäjä laajensi sotatoimiaan Ukrainassa. Niinistölle puolestaan keskustelu oli ensimmäinen Putinin kanssa sodan laajentumisen jälkeen.
– Ei niillä keskusteluilla varmaan voida saavuttaa mitään sen isompaa, jos ei ole aitoa valmiutta edistää joitakin asioita. Sotaankin kuitenkin kuuluu aina diplomatia siellä taustalla, Forsberg arvioi.
Niinistö keskusteli myös Zelenskyin ja Anderssonin kanssa
Niinistö keskusteli jo aiemmin perjantaina Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa puhelimessa. Presidentit keskustelivat Ukrainan sotatilanteesta ja Suomen avusta ja tuesta Ukrainalle, kerrottiin presidentin kanslian tiedotteessa.
Erikseen esillä olivat tarve taata sekä siviilien turvallinen evakuointi humanitaarisia käytäviä pitkin että ydinlaitosten turvallisuus. Presidentit sopivat jatkavansa yhteydenpitoa.
Niinistö kertoi myöhemmin perjantaina Twitterissä keskustelleensa myös Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä. Presidentti kehui keskustelua hyväksi ja totesi tapaavansa Anderssonin jälleen jo maanantaina.
Niinistön mukaan muun muassa Macron oli toivonut yhteydenpitoa Putiniin, jos mahdollisuus siihen on.
– Olemme nähneet, että kaikesta huolimatta on pidetty tärkeänä, että Venäjään yritetään pitää yhteyttä. Eurooppalaisista presidentti Macron ja liittokansleri Scholz ovat sitä tehneet. Olen kummaltakin heiltä – Macronilta suorastaan kuullut velvollisuudeksi – olla yhteydessä Putiniin, jos sellainen yhteys on, Niinistö kertoi torstaina tiedotustilaisuudessa.