Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Aki Kaurismäki palasi Portugalista Suomeen vapun jälkeen. Tällä kertaa hän viipyy Suomessa tavallista pidempään, sillä lähikuukaudet on varattu kolmelle projektille.
– Viimeistelen Karkkilan elokuvateatteri Kino Laikaa ja toivoakseni päästään rakentamaan Corona-baarin isoa versiota heinäkuussa. Elokuussa alan kuvata pitkää elokuvaa pitkästä aikaa, Kaurismäki kertoo STT:n haastattelussa.
Kansainvälisesti arvostetun ja monesti palkitun Aki Kaurismäen tekeillä olevan elokuvan työnimi on Kuolleet lehdet.
– En tiedä mitä arkitajuntani aikoi tehdä, mutta sormeni ja alitajuntani kirjoittivat näköjään neljännen osan työläistrilogiaan. "Varjoja paratiisissa 2.0", Kaurismäki luonnehtii elokuvaansa.
Työläistrilogialla ohjaaja viittaa aiempiin elokuviinsa Varjoja paratiisissa, Ariel ja Tulitikkutehtaan tyttö. Niistä ensimmäinen, vuonna 1986 valmistunut Varjoja paratiisissa -elokuva kertoi roskakuskin ja valintamyymälän kassan rakkaudesta. Päärooleissa olivat Kaurismäen luottonäyttelijät Kati Outinen ja Matti Pellonpää, joka kuoli vuonna 1995.
Uusi elokuvakäsikirjoitus on valmis, mutta sillä ei ole suoranaista yhteyttä aiempiin elokuviin. Tematiikka on kuitenkin sama: maailmaa tarkastellaan pienen ihmisen silmin.
– Tällä kertaa se on nollatuntisopimuksella marketin hyllyjä täyttävän naisihmisen ja hiekkapuhaltajan yritys rakkaustarinaksi, Kaurismäki kuvailee.
Kuvaukset alkavat elokuussa, ja niiden keskipisteenä on Helsingin Kallio. Elokuvatiimi on viime viikkoina jalkautunut Pitkällesillalle ja siitä pohjoiseen valitsemaan kuvauspaikkoja.
Ohjaajan 20. pitkä elokuva
Uusi elokuva on ollut mietinnässä jo pari kolme vuotta, mutta vasta nyt Kaurismäki kertoo saaneensa otteen kirjoittamisesta.
– Kirottu sota! Löin pari viikkoa päätäni seinään, kun olisi pitänyt kirjoittaa. Sitten suutahdin itselleni ja naputin tekstin kasaan.
– Se on niin minua kuin voi minun leffani olla.
Elokuvan pääosissa ovat Alma Pöysti ja Jussi Vatanen. Koiran roolin tekee tuttuun tapaan ohjaajan oma koira, tällä kertaa Alma. Tuotannossa on mukana, kuten neljä vuosikymmentä tätä ennenkin, elokuvaaja Timo Salminen.
Valmiiksi elokuva on tarkoitus saada ennen joulua.
Kaurismäen edellinen pitkä elokuva, Toivon tuolla puolen, valmistui vuonna 2017. Syyrialaisesta pakolaisesta ja suomalaisesta kauppamatkustajasta kertovasta elokuvasta Kaurismäki sai muun muassa Berliinin elokuvajuhlien ohjaajapalkinnon.
Kaurismäeltä on odotettu ja toivottu uutta elokuvaa. Tauko venähti viideksi vuodeksi.
– Olin yliaktiivinen 1980–90-luvuilla, nyt iski vastareaktio. On ollut hitaampaa tämä vuosituhat.
Kyseessä on jo ohjaajan 20. pitkä elokuva.
"Sodan raakuus shokeeraa"
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut helmikuun lopulta saakka ja horjuttanut myös suomalaisten turvallisuuden tunnetta.
– Se raakuus erityisesti shokeeraa. Geneven sääntöjäkään ei näköjään enää kunnioita kukaan. Siviilien kohtelu on käsittämätöntä, Aki Kaurismäki sanoo.
Hän kertoo osallistuneensa vuodesta 2014 lähtien Itä-Ukrainan siviiliväestön auttamiseen toimittamalla muun muassa vanhuksille ja lapsiperheille lääkkeitä sekä muuta tarpeellista yhdessä muiden yksityishenkilöiden kanssa. Lopulta auttaminen muuttui mahdottomaksi.
– Tehdään mitä voidaan, Kaurismäki sanoo.
– Sodassa ei ole voittajia, paitsi ehkä aseteollisuus.
Kaurismäki sanoo olevansa ilahtunut siitä, että kotoaan lähtemään joutuneita ukrainalaispakolaisia on kohdeltu Suomessa hyvin.
– Ainahan herää se kysymys, että minkä takia sitten syyrialaisia, irakilaisia ja afganistanilaisia pakolaisia kohdellaan paljon epäreilummin.
Hän arvelee, että syynä on Ukrainan sodan läheisyys.
Sodankylään ensi vuonna
Aki Kaurismäki on ollut alusta saakka järjestämässä Sodankylän elokuvajuhlia, muun muassa hankkimassa juhlille vieraita. Nyt festivaalit pidetään taas kahden vuoden koronatauon jälkeen paikan päällä Lapissa 15.–19. kesäkuuta.
Ohjaaja ei osallistu tällä kertaa tapahtumaan, mutta toivoo olevansa Sodankylässä vuoden kuluttua uuden elokuvan kanssa.
Lappiin Kaurismäellä on myös toinen hyvä syy suunnata. Hän lahjoitti vaimonsa, kuvataiteilija Paula Oinosen kanssa kolme vuotta sitten huomattavan summan Luonnonperintösäätiölle. Lahjoituksen avulla säätiö hankki Inarista yli 200 hehtaarin erämaisen metsäalueen suojeltavaksi. Paikka nimettiin Seitasaareksi.
– Se on parhaimmillaan jopa 300-vuotiasta metsää. Se lohduttaa ihmistä, joka ei enää löydä edes vanhoja sienipaikkojaan.
– Olen ateisti, mutta koska ihmisen on hyvä uskoa johonkin, niin minä uskon puihin.
Odessa-baari korvaa Kafe Moskovan
Aki Kaurismäki on mukana pyörittämässä ravintola- ja elokuvateatteritoimintaa. Hankkeet ovat laajenemassa.
– Minulla on omituinen vimma rakentaa, en oikein osaa olla ilman jotain rakennusprojektia. Maa menetti minussa keskinkertaisen grynderin.
Helsingin Vallilassa sijaitsevaa Corona-baaria on tarkoitus laajentaa tuhatneliöiseksi. Corona on toiminut viime vuodet Kaurismäen mukaan enemmänkin pop up -baarina koronan aiheuttamien rajoitusten takia. Nyt ravintolan yhteyteen tulee keikkapaikka, tyyliin "Pikku-Tavastia".
250-paikkaisella tilalla halutaan osaltaan helpottaa Helsingin keikkapaikkapulaa.
Uusiin tiloihin avataan mahdollisesti syksyllä myös Odessa-baari. Aiempi Kafe Moskova vaihtaa nimeä, sattuneesta syystä.
Kino Laika "pyörittää itsensä"
Kino Laika on Aki Kaurismäen viime lokakuussa Uudellamaalla Karkkilassa yhteistyökumppaninsa Mika Lätin kanssa avaama elokuvateatteri. Teatterin yhteyteen valmistui tänä keväänä terassi, ja rakennukseen viimeistellään vielä kabinettia.
Joen rannalla, vanhan ruukin tiloissa toimiva elokuvateatteri on saanut Kaurismäen mukaan hyvän vastaanoton.
– Karkkilassa ei ole koskaan ollut kiinteätä leffateatteria, jossa on korotettu katsomo.
– Siinä on myös kahvila ja baaripuoli terasseineen, niin eiköhän se yhteensä itsensä pyöritä.
Karkkilassa on ollut pitkään myös ohjaajan ja hänen perheensä toinen koti. Kaurismäen mielestä kaupungissa on nykyisin "vipinää". Tarjolla on niin kesäteatteria, Rautapäivät kuin Kukulele-festivaalikin.
Loppukesästä Karkkila pääsee vielä osaksi uuden Kaurismäki-elokuvan kuvausympäristöä.