Raesateiden aiheuttamat vahingot kuuluvat yleensä luonnonilmiöturvaan, joka sisältyy useimpiin auto- ja kotivakuutuksiin, kerrotaan vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finesta.
Sunnuntaina suurikokoisia rakeita satoi useammalla alueella Suomessa, ja muun muassa Ilta-Sanomat uutisoi autojen menneen lommoille tai tuulilaseihin tulleen säröjä suurista rakeista.
Finen jaostopäällikön Jussi Korpelaisen mieleen raekuurojen aiheuttamista vahingoista rahamääräisesti suurimpina nousevat autot ja piharakennelmat, kuten terassikatokset.
– Suppeimmissa vakuutuksissa voi olla vain palo- ja varkausvakuutukset, mutta kaikissa muissa raekuurot tyypillisesti sisältyvät vakuutuksen piiriin, Korpelainen sanoo.
Autojen osalta erityiskysymys on Korpelaisen mukaan se, miten vakuutusyhtiöt suhtautuvat bonusmenetykseen. Luonnonilmiövahingoista ei yleensä tule bonusmenetystä, joka tulee tavallisemmin kyseeseen kolarointitapauksissa.
Pihamaalla rakeet rikkovat tavallisesti kevyitä rakenteita, mutta Korpelaisen mukaan jopa peltikattokin voi mennä niistä lommolle tai sen pinnoite rikkoutua. Tällöin pohditaan, miten rakenteita lähdetään korjaamaan.
Raevahinkojen korvattavuudesta ei yleensä ongelmia
Korpelainen muistuttaa, että jokaisella vakuutusyhtiöllä ja jopa niiden omien sopimusten välillä voi olla eroavaisuuksia, eikä hän siksi voi kommentoida asiaa koko alan puolesta.
Korpelaisen mukaan myrskyjen tai raesateiden korvattavuus ei yleensä aiheuta ongelmia vakuutusyhtiöiden ja asiakkaiden välillä. Keskusteluja voi tulla vahingon korjaustavasta sekä yleisesti korvauksen määrästä.
Korpelainen kuvaa tilannetta isossa kuvassa lohdulliseksi.
– On riski, jonka varalta voi itsensä vakuuttaa, useimmilla sellainen vakuutus on ja ilmiön korvattavuus on helppo todeta, hän kuvailee.
Vahingon selvittämiseksi vakuutusyhtiöt usein pyytävät asiakkaalta valokuvia, ja ajoneuvot yleensä ohjataan tarkastettavaksi kumppanikorjaamolle. Isoimmissa vahingoissa saatetaan mennä paikan päälle.
Viikonloppuna satoi suuria rakeita
Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Juha Tuomola kertoo suurimpien raekuurojen sijoittuneen viikonvaihteessa Espoon tienoille ja Itä-Helsinkiin sekä Kouvolan suunnalle, josta se levisi kohti Lappeenrantaa ja Saimaata.
Ilmatieteen laitoksella ei ole hänen mukaansa raehavaintojärjestelmää, vaan rakeista saadaan havaintoja kansalaisten ilmoitusten avulla. Lisäksi tutkasta pystytään katsomaan kaikujen voimakkuutta tietyllä korkeusalueella, mistä pystytään arvioimaan mahdollisia raekuuroja.
Tuomolan mukaan eilen satoi rakeita, jotka olivat halkaisijaltaan jopa kolme senttimetriä. Suurimmat rakeet Suomessa ovat olleet yhdeksän senttimetrin kokoisia, mutta tavallisesti mitta on 0,5–1 senttimetriä.
Jotta rakeita syntyy, täytyy muodostua ukkospilvi, jonka sisällä on voimakas nousuvirtaus. Sen syntyyn vaaditaan Tuomolan mukaan ilmakehän epävakaisuutta, kosteutta ja sitä, että tuuli kääntyy sopivasti ilmakehässä.
Näiden ilmiöiden seurauksena nousuvirtaus nostaa vesiytimet pilven yläosiin, missä ne jäätyvät ja niiden ympärille kerääntyy lisää alijäähtynyttä vettä. Tätä jatkuu, kunnes nousuvirtaus ei enää jaksa kannatella syntynyttä raetta ja se putoaa alas.
– Rakeet ovat isompia, kun nousuvirtaus on kovempi ja ilmassa on enemmän rakeen kasvua ruokkivaa kosteutta, Tuomola kertoo.