Lähinnä pienillä lapsilla esiintyvää enterorokkoa on laajalti liikkeellä ympäri Suomea, kertoo THL:n tartuntatautilääkäri Katja Kotkavaara.
Tänä vuonna enteroviruksia on todettu loppukesästä enemmän kuin yleensä tähän aikaan vuodesta.
– Tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu enemmän tapauksia jo heinäkuun puolivälin jälkeen. Ei voi vielä suoraan sanoa, onko tautia enemmän kuin yleensä, mutta tahti on kiihtynyt nyt aikaisemmin. Kotkavaara kertoo.
Suurin osa enterovirustapauksista todetaan vuosittain syys-, loka- ja marraskuun aikoihin, mutta tapauksia esiintyy läpi vuoden.
Useiden eri enterovirusten aiheuttama enterorokko aiheuttaa suuhun, käsiin ja jalkoihin rakkuloita ja haavaumia. Valtaosa enterorokkotapauksista on lieväoireisia.
Tauti on yleisin alle 10-vuotiailla lapsilla, mutta se voi tarttua etenkin perhepiirissä myös aikuisiin.
Enterorokkotapausten tarkkaa määrä ei Kotkavaaran mukaan pysty ilmoitetuista enterovirustapauksista päättelemään, sillä THL:n rekisteriin kirjataan vain laboratoriovarmistetut tapaukset, ja vain osa enteroviruksista aiheuttaa enterorokkoa.
– Kun tauti on lieväoireinen ja itsestään parantuva, se ei vaadi näytteenottoa, Kotkavaara kertoo.
Sairaanhoitopiireistä saatujen tietojen mukaan enterorokkoa olisi Kotkavaaran mukaan kuitenkin laajasti liikkeellä.
Enteroviruksen aiheuttamat hengitysvaikeudet vieneet lapsia sairaalahoitoon
Ainakin Turussa on havaittu myös enterovirus D68:aa, joka on aiheuttanut hankalaa hengenahdistusoiretta, ja joitakin lapsia on joutunut sairaalahoitoon. Eniten enterovirus D68:n aiheuttamia vaikeita infektioita on lapsilla ja nuorilla aikuisilla.
– Turussa on ollut yksittäisiä lapsia tehohoidossakin. Tyypillisesti hoidossa ollaan kuitenkin vain muutaman päivän ajan. Loppuviikon tietojen mukaan pääkaupunkiseudulla ei ole ollut lapsia tehohoidossa hengenahdistuksen vuoksi, Kotkavaara kertoo.
Enterovirukset voivat aiheuttaa aivokalvontulehduksia tai sydänlihastulehduksia, mutta tällaisia tapauksia ei Kotkavaaran mukaan THL:n tietoon ole tullut tänä vuonna.
Enterorokkoa vastaan ei ole rokotetta. Tartuntoja ehkäistään parhaiten hyvällä käsihygienialla. Virus tarttuu ulosteen kautta ja pisaratartuntana.
Taudin hoitoon ei ole myöskään erillistä lääkitystä, vaan sitä hoidetaan oireiden mukaan.
Viimevuotinen epidemia viittaa runsaisiin pogostantautitapauksiin tänäkin vuonna
Pogostantauti on tyypillisesti loppukesän ja alkusyksyn aikoihin esiintyvä virustauti. Viime vuonna THL:n rekisteriin kirjattiin eniten pogostantautitapauksia (566) lähes 20:een vuoteen.
– Meillä oli viime vuonna epidemiavuosi, ja sitä seuraavana vuonna nähdään yleensä enemmän tapauksia kuin yleensä, Kotkavaara kertoo.
Itä-Suomessa eniten esiintyvä, hyttysten levittämä pogostantauti aiheuttaa niveloireita ja laaja-alaista ihottumaa. Iso osa tartunnoista on oireettomia tai lieväoireisia.
Virukselle ei ole rokotetta, mutta tartuntaa voi välttää suojautumalla hyvin hyttysiltä.
Koronatartuntamäärät laskussa meillä ja maailmalla
Koronatartuntatilanne on paranemaan päin. Noin puolentoista kuukauden aikana ilmoitetut tartuntatapausmäärät ovat olleet laskusuunnassa.
– Tämä on se trendi Suomessa, mutta myös Euroopassa ja maailmanlaajuisestikin, Kotkavaara kertoo.
Koronatartuntojenkin kohdalla on hyvä muistaa, että THL:n rekisteriin tulee tieto vain laboratoriovarmistetuista tapauksista.
– Ihmiset tekevät myös paljon kotitestejä, joten lukujen perusteella ei voida suoraan sanoa, että tapauksia olisi vähän, Kotkavaara muistuttaa.
Koronaviruksen jätevesiseurannassa trendi on myös ollut laskeva viimeisten viikkojen aikana.
Laskeva trendi näkyy myös sairaalahoidossa olevissa potilaissa, joilla on todettu koronatartunta. Sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon puolella on ollut aiempaa vähemmän koronatartunnan saaneita. Sairaalahoitotilastoihin on laskettu mukaan myös muista syitä hoitoon hakeutuneita potilaita, joilla on todettu koronatartunta.
Kevään myöhäinen tautihuippu vaikeuttaa influenssakauden ennustamista
Influenssatartuntoja Suomessa ei ole vielä ollut, eikä Euroopassakaan tartuntoja ole vielä juuri raportoitu. Viime influenssakautena tautihuippu oli huhti-toukokuussa, mikä oli epätavallisen myöhään.
Tavallisesti ensimmäiset influenssatapaukset todetaan loppusyksystä, ja tautihuippu on helmi-maaliskuussa.
– Poikkeuksellinen edellinen kausi tekee syksyn influenssatilanteen ennustamisesta vaikeaa, Kotkavaara arvioi.
Apinarokkotapaukset ovat maailmanlaajuisesti vähenemään päin, ja myös Euroopassa uusien tartuntojen määrät ovat vähentyneet.
Suomessa on todettu kaiken kaikkiaan vain 30 apinarokkotapausta, eikä epidemia vaikuta olevan kiihtymässä.
– Siihen ei ole mitään viitteitä. Suomessa on todettu yksittäisiä tapauksia, Kotkavaara kertoo.
Joistain kipulääkkeistä ollut pulaa, tilanne paranemaan päin
Useimpia kausittaisia tartuntatauteja hoidetaan oireiden mukaisesti lääkkeillä, joita saa apteekista ilman reseptiä.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean saatavuus- ja laboratorioyksikön päällikkö Timo Maurialan mukaan joidenkin kuume- ja kipulääkkeiden saatavuudessa on ollut viimeaikoina haasteita.
Häiriöitä on ollut esimerkiksi joidenkin pienille lapsille suunnattujen kipulääkkeiden saatavuudessa.
– Onneksi valikoima on suhteellisen runsas, joten mitään merkittävää huolta lääkkeiden riittävyydestä ei ole ollut havaittavissa. Saatavuustilanne on paranemaan päin useiden näiden valmisteiden osalta, joissa on ollut pieniä katkoksia, Mauriala kertoo.
Lääkeyritykset varautuvat vuosittain toistuviin kausivaihteluihin, eikä toistuviin tartuntatauteihin varautumisessa ole lääkerintamalla tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Koronapandemia näkyi kuitenkin joidenkin lääkkeiden kulutuksessa.
– Eräiden mikrobilääkkeiden kulutus laski selvästi. Infektioiden määrä putosi jossain määrin, kun käsihygieniasta on huolehdittu paremmin ja ihmiset ovat liikkuneet vähemmän, Mauriala kertoo.