Fortum on sopinut valtion kanssa järjestelyistä, joilla katetaan yhtiön vakuusvaatimuksia sähkön johdannaismarkkinoilla. Fortum saa järjestelyn myötä mahdollisuuden lainata valtion pörssiomistuksia hallinnoivalta Solidiumilta 2,35 miljardia euroa yhdeksi vuodeksi.
Tieto rahoitusjärjestelystä otettiin pörssissä myönteisesti vastaan, ja Fortumin kurssi oli aamupäivällä ylimmillään kahdeksan prosentin nousussa. Nousu tasaantui myöhemmin kolmen prosentin tasolle.
Siltarahoituksesta päätettiin ennen kuin eduskunnassa on ehditty käsitellä hallituksen sunnuntaina esittelemää enintään 10 miljardin euron laina- ja takausohjelmaa energiayhtiöille.
Solidiumin toimitusjohtaja Reima Rytsölän mukaan kyseessä on erillinen järjestely ja erilainen päätöksentekomenettely kuin sunnuntaina kerrotussa paketissa. Siihen ei hänen mukaansa tarvita Solidiumia mukaan.
– Siitä ei ole ollut mitään puhetta, enkä usko että Solidiumilla on siinä mitään roolia, Rytsölä sanoi STT:lle.
Rytsölä korosti, että kyseessä on hyvin poikkeuksellinen järjestely.
– Se johtuu siitä, että valtiolla ei ollut tällä aikataululla ymmärrykseni mukaan muuta välinettä tämmöisen rahoituksen toteuttamiseen, Rytsölä totesi.
Hän sanoi, että Solidiumissa ymmärretään tilanteen poikkeusellisuus ja huoltovarmuuteen liittyvät näkökulmat.
– Emme usko, että tällä on mitään vaikutusta Solidiumin perustehtävään toimia pitkäjänteisenä omistajana kansallisesti merkittävissä yhtiöissä.
Fortumille sovitussa rahoituksessa lainalle maksetaan ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta 10 prosentin marginaali kuuden kuukauden euriborkoron päälle. Seuraavien kuuden kuukauden aikana marginaali nousee 12 prosenttiin. Todellinen vuosikorko nousee järjestelypalkkion ja luotonvarausprovision kanssa 14,2 prosenttiin.
Lainan ehtona on maksuton osakeanti, jolla Solidium saa merkitä 8,97 miljoonaa Fortumin osaketta. Se nostaisi valtion omistusosuuden Fortumissa 51,26 prosenttiin ja liudentaisi vastaavasti muiden osakkaiden omistusta. Lainan nostaminen ja annin toteuttaminen edellyttäisi Fortumilta ylimääräistä yhtiökokousta.
Uniper ei järjestelyn piirissä
Fortum toteaa tiedotteessaan, että lainan nostaminen on yhtiölle viimesijaisin vaihtoehto. Yhtiö tähdentää myös, ettei lainaa voi käyttää saksalaisen tytäryhtiö Uniperin vakuusvaatimusten kattamiseen. Jos Fortum päätyy turvautumaan lainaan, on ensimmäinen erä siitä vähintään 350 miljoonaa euroa, joka on nostettava tämän kuun aikana.
Järjestelyssä on myös rajoituksia johdon palkitsemiselle. Hallituksen palkkioita ei koroteta tänä tai ensi vuonna, eikä Fortumin johtoryhmän jäsenille makseta lyhyen tai pitkän aikavälin kannustinpalkkioita tältä ja ensi vuodelta. Heidän palkkojaan ei myöskään koroteta vuosina 2022 ja 2023.
Osingonjakoa koskevia rajoituksia ei järjestelyyn sisälly, ja Fortumin hallitus päättää mahdollisesta osingonjaosta ensi vuoden alussa.
– Euroopan energiakriisi on seurausta Venäjän päätöksestä käyttää energiaa aseena, ja sen myötä myös Fortum ja monet muut pohjoismaiset sähköntuottajat ovat tukalassa tilanteessa. Epävarmuus markkinoilla on suurta, ja energian hinta on ollut ennätyksellisen korkealla. Viime viikolla futuurihinnat ja samalla vakuusvaatimukset kuitenkin laskivat huipputasosta. Suomen valtion myöntämä lainajärjestely vahvistaa Fortumin rahoitusvalmiutta heilunnan keskellä, sanoi Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo tiedotteessa.
Markkinoiden sulkeutuessa maanantaina Fortumin vakuusvaateet Nasdaqin sähköjohdannaismarkkinoilla olivat noin 3,5 miljardia euroa. Korkeimmillaan ne olivat 26. elokuuta, jolloin ne nousivat noin viiteen miljardiin.
Solidium: Poikkeuksellinen järjestely
Rytsölä totesi, että lainoituksen suunnittelu ja riskiarviointi on tehty valtioneuvoston kanslian omistajaohjusosastolla ja lainapäätös osakkeenomistajan päätöksenä.
– Fortumin rahoitusaseman vakauttaminen nykyisessä markkinatilanteessa on ymmärrettävästi valtio-omistajan intressissä. Haluamme kuitenkin todeta, että valittu menettelytapa – Solidiumin myöntämä laina Fortumille – on poikkeuksellinen, ja siksi myös sen toteuttamistapa on poikkeuksellinen, Rytsölä sanoi tiedotteessa.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) totesi, että järjestelyllä pyritään Fortumin likviditeettireservien vahvistamiseen ja sitä kautta suomalaisen energiahuollon turvaamiseen.
– Euroopan energiakriisi on seurausta Venäjän päätöksestä käyttää energiaa aseena. Suomen valtion tavoitteena Fortumin merkittävänä osakkeenomistajana on varmistaa energiamarkkinoiden häiriöttömät toimintaedellytykset Suomessa. Lainajärjestely on markkinaehtoinen, ja järjestely on luonteeltaan ja ehdoiltaan tarkoitettu viimesijaiseksi vaihtoehdoksi ja Fortumin likviditeettivarojen vahvistamiseksi, Tuppurainen sanoi tiedotteessa.
Saarikko: Fortumin ratkaisulla oli poikkeuksellinen kiire, siksi erillinen paketti
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan Fortumin tänään esitellyllä rahoitusratkaisulla oli poikkeuksellinen kiire markkinahintojen noustua sähkö- ja johdannaispörssissä jo toista viikkoa sitten.
Saarikon mukaan Fortumin ratkaisun ehdot ovat hyvin samankaltaiset kuin eduskunnasta nyt pyydettävä 10 miljardin euron valtuutus olisi muille yhtiöille. Hallituksen eilen antama esitys on eduskunnan lähetekeskustelussa tänään.
– Tämä 10 miljardin valtuus, jota eduskunnalta nyt pyydämme varautumiseen, lainoitukseen energiayhtiöille on sisällöltään hyvin samankaltainen kuin ratkaisu, joka Solidiumin kautta toteutetaan Fortumille. Siinä on siis hyvin vastaavat ehdot koskemassa muita energiayhtiöitä, jotka mahdollisesti voivat viimesijaisessa tarpeessa turvautua valtion lainoitukseen, Saarikko sanoi toimittajille eduskunnassa.
Saarikko sanoo, että energiayhtiöiden asioita on käsitelty kokonaisuutena, mutta Fortum on jo aiemmin julkisesti kertonut, että sen huolet käteisvarannon riittävyydestä johdannaispörssissä ovat miljardiluokkaa. Saarikon mukaan yhteydenottoja on tullut myös muilta energiayhtiöiltä ja siksi laajempi kokonaispaketti on nyt eduskunnassa käsittelyssä samanaikaisesti.
Norjalaisarvion mukaan tukitarve on 1 500 miljardia euroa
Norjalaisen energiayhtiö Equinorin varatoimitusjohtaja Helge Haugane arvioi, että eurooppalaiset energiayhtiöt saattavat tarvita jopa 1 500 miljardin euron vakuudet, jotta energian johdannaismarkkinat eivät seisahtuisi. Haugane sanoi uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, että 1 500 miljardia on "varovainen" arvio.
Energiayhtiöt joutuvat hankkimaan yhä suurempia vakuuksia, kun energian hinta on noussut rajusti. Vakuuksia tarvitaan turvaamaan, että jos yhtiöt eivät kykene toimittamaan lupaamiaan määriä, voi asiakas hankkia ostamansa sähkön tai kaasun vapailta markkinoilta senhetkiseen hintaan.
Hauganen mukaan vakuustarpeet ovat niin suuria, että yhtiöt eivät selviydy niistä yksin.