Oppositiopuolueista herui tukea hallituksen energiayrityksille ehdottamalle laina- ja takauspaketille. Eduskunta kokoontui syksyn ensimmäiseen eduskuntakeskusteluun tiistaina.
Hallitus esittää eduskunnalle enintään kymmenen miljardin euron laina- ja takausohjelmaa energia-alalle.
Myös valmisteilla olevat EU-tason toimet saivat kannatusta hallituksen vuoden kolmatta lisätalousarviota koskevassa lähetekeskustelussa. Samaan aikaan ministereiltä vaadittiin vahvaa Suomen edun ajamista EU-pöydissä.
– Pitää olla oma-aloitteinen, patisti muun muassa talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Etenkin kristillisdemokraateista ja perussuomalaisista moitittiin valtion omistajaohjauksen epäonnistuneen Fortumin saksalaista tytäryhtiötä Uniperia koskevassa järjestelyssä. Puolueet kytkivät järjestelyn osaksi nykyistä energiakriisiä ja halusivat tietää, mitä Suomi asiassa kesällä teki.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen peräänkuulutti eduskuntakeskustelua tapaus Uniperin hoitamisesta viimeistään torstaina pääministerin energiapolitiikan ilmoituksen yhteydessä.
– Miten suurelta osin nyt tehtävä päätös johtuu siitä, miten tämä Uniper-kokonaisuus on Suomessa hoidettu, Räsänen kysyi.
Fortumin oltava toimintakykyinen
Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vastasi opposition moitteisiin sanomalla, että Saksa rahoittaa Uniperia ja Uniperin vakuusvaatimukset.
– Siinä tänään julkistetussa valtion omistajapäätöksellä tehdyssä Solidiumin kautta toteuttavassa lainajärjestelyssä Fortumille on kysymys meidän suomalaisten omistaman Fortumin tilanteen ottamisesta haltuun, Tuppurainen sanoi.
Tiistaina kerrottiin, että Fortum saa mahdollisuuden lainata valtion pörssiomistuksia hallinnoivalta Solidiumilta 2,35 miljardia euroa yhdeksi vuodeksi.
– Me emme voi antaa tilanteen mennä niin pahaksi, että Putinin käynnistämä sota ajaisi Fortuminkin polvilleen. Meidän pitää huolehtia, että tämä kolmanneksesta Suomen sähkön tuotannosta vastaava yhtiö on toimintakykyinen. Järjestelmä on tehty aikataulun vuoksi erillisenä tästä muusta kansallisesta ratkaisusta, mutta sen ehdot ovat pääasiassa samat.
Saarikko varoitti konkurssiaallosta
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) puolusti kriisipakettia. Saarikon mukaan se tarvitaan, sillä sähköntuottajien markkinaehtoinen rahoitus voi tyrehtyä ja yhtiöt ajautua kassakriisiin.
– Tämä voi pahimmillaan johtaa sähköntuottajien konkurssiaaltoon, hän sanoi.
Saarikon mukaan ongelmien leviämisen riski sähkön johdannaispörssin kautta on todellinen, ja siksi myös Ruotsi päätyi viikonloppuna toimimaan johdannaismarkkinan selvityskeskuksen kotimaana.
– Jos yksi sähköyhtiö ei pysty kattamaan vakuusvaatimuksia, pyritään puuttuva käteisvaje kattamaan pörssin vararahastosta.
Rahasto on hänen mukaansa kuitenkin verrattain pieni verrattuna miljardiluokan käteisvakuuksiin, joten jos ja kun vararahasto ei riittäisi, pörssin muut osapuolet eli käytännössä kaikki muut sähköyhtiöt joutuisivat kattamaan kaatuneen yhtiön vastuut, hän sanoi.
– Tämä on se dominoefekti, joka voisi ajaa kaikki johdannaispörssin toimijat pahoihin vaikeuksiin, ei vain suomalaiset vaan myös muut yhtiöt.
Siksi Suomi ei voinut jäädä odottamaan EU-tason ratkaisua kriittisen kansallisen infran turvaamiseen liittyvissä ongelmissa, Saarikko totesi.
Laina aina yli 10 prosentin korolla
Kokoomuksen Timo Heinonen piti hyvänä, että sähköyhtiöitä uhannut akuutti kriisi saadaan tämän järjestelyn ansiosta pois päiväjärjestyksestä.
– Hallituksen esittämä ratkaisu tässä tilanteessa on varmasti käytännössä välttämätön varsinkin, kun Ruotsi teki vastaanlaisen järjestelyn.
Heinonen kuitenkin toivoi Saarikon avaavan järjestelystä veronmaksajille koituvia riskejä.
Saarikko totesi, että lainaehdot hallituksen laina- ja takausohjelmassa ovat ankarat. Hän sanoi, että jo lainan nostamisesta valtio päätyy kyseisen tahon omistajaksi.
– Tämä on raskas ja poikkeuksellinen ehto, hän sanoi.
Hän korosti, että kaikissa olosuhteissa laina on lisäksi aina yli 10 prosentin korolla toteutettava.
– Nämä ovat myrkkypillerin kaltaiset ehdot näille yhtiöille, hän totesi.
Saarikko korosti, että todellisuudessa laina- ja takausohjelmaa varten valtio ei ota velkaa kymmentä miljardia. Valtion lainanottoa hoitavan Valtiokonttorin kassassa on muutama miljardi puskuria, jolloin tarve uuteen velanottoon on paljon pienempi.
– Ja kaikki tulee riippumaan johdannaismarkkinan kehityksestä, sähköyhtiöiden tilanteesta ja siitä, turvauduttaisiinko tähän lainavaltuuteen. Parhaassa tapauksessa uutta lainaa ei tarvitse ottaa ollenkaan.
Lähtökohta on myös, että laina maksetaan takaisin kahden vuoden kuluessa.
Marin: Komissioon kohdistuu odotuksia
Tällä viikolla energiakriisiä käsitellään myös EU:n tasolla, kun energiaministerit ja valtiovarainministerit kokoontuvat.
– Odotamme komissiolta konkreettisempia ehdotuksia, millä tavalla yhdessä tästä kriisistä pääsemme ulos. Tarvitsemme nopeasti välineitä hinnan laskemiseksi niin, että kuluttajat, yritykset ja eurooppalainen teollisuus tässä tilanteessa pärjäävät, sanoi pääministeri Sanna Marin (sd.).
Torstaina pääministeri antaa ilmoituksen, jonka yhteydessä Marinin mukaan keskustellaan koko eurooppalaisesta energiamarkkinasta ja kaikista ilmiöistä, jotka tilanteeseen kytkeytyvät.