Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) on peruuttanut Kuusamon suurpetokeskuksen eläintarhaluvan. Avin mukaan suurpetokeskus rikkoo eläinsuojelulainsäädännön vaatimuksia eikä enää täytä eläintarhaluvan myöntämisen edellytyksiä.
Suurpetokeskus on ollut yleisöltä suljettuna keväästä asti keskuksessa havaittujen ongelmien takia.
Kesäkuussa tehdyssä tarkastuksessa viranomaiset arvioivat, että eläinten hyvinvoinnin eteen oli tehty parannuksia. Avi antoi tuolloin suurpetokeskukselle elokuun loppuun asti aikaa korjata epäkohdat. Tänään julkaistun avin päätöstiedotteen mukaan suurpetokeskus ei ollut kaikilta osin korjannut toimintaansa eläinsuojelulainsäädännön vaatimusten eikä lupaehtojen mukaisesti.
Avin kesäkuisen tarkastuksen jälkeen tarhalla oleville eläimille piti muun muassa järjestää asianmukainen eläinlääkärin tekemä terveystarkastus ja hankkia hoito sairaille eläimille.
Lisäksi lähisukua olevien eläinten lisääntyminen keskenään täytyi avin mukaan estää ja keskuksen täytyi osoittaa, että se osallistuu riittävällä tavalla lajien suojelua koskevaan tiedonvaihtoon.
Avin mukaan luvan peruuttamisen syynä ovat pääasiassa eläinten hyvinvointiin ja lajien suojeluun liittyvään tietojen vaihtoon liittyvät asiat.
Suurpetokeskus voisi pyytää apua Euroopan eläintarhajärjestöltä
Luonnonvaraisia eläimiä saa pitää vain eläintarhassa, joten suurpetokeskuksen eläimet tulee avin mukaan joko sijoittaa toisiin eläintarhoihin tai lopettaa. Aikaa eläinten siirtämiselle tai lopettamiselle on lokakuun loppuun saakka.
Suurpetokeskuksen täytyy ilmoittaa kunkin eläimen kohtalo aville yksitellen. Tarhanhoitaja Pasi Jäntti kertoi aiemmin tässä kuussa STT:lle suurpetokeskuksessa olevan kaikkiaan viisi karhua, neljä ilvestä, kolme koirasutta ja "kuutisen" poroa.
Suomessa Korkeasaaren, Ranuan ja Ähtärin eläintarhoissa ei ole tilaa ottaa vastaan suurpetokeskuksen eläimiä. Eläintarhat kertovat asiasta yhteisessä, STT:lle sähköpostitse lähettämässään tiedotteessa.
– Eläintarhoissa ei ole vapaana sellaisia tiloja, joihin nämä eläimet voisi sijoittaa pysyvästi tai odottamaan kuljetusta ulkomaisiin eläintarhoihin, tiedotteessa todetaan.
Tiedotteen mukaan suurpetokeskus tai viranomaiset eivät ole olleet yhteydessä Korkeasaaren, Ranuan ja Ähtärin eläintarhoihin asiassa. Sen sijaan mediasta on kyselty asiaa tänään useaan otteeseen, tiedotteessa kerrotaan.
Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Arja Väliaho sanoo STT:lle, että jos virallinen pyyntö eläinten vastaanottamisesta esitettäisiin, asiasta keskusteltaisiin. Käytännössä uusien eläinten ottaminen on kuitenkin hänen mukaansa mahdotonta.
– Meille on tärkeintä, että pystymme tarjoamaan eläimille lajienmukaiset olosuhteet. Esimerkiksi uusien karhujen ottaminen vaatisi (Ähtärissä) ensin investointeja, Väliaho sanoo.
Tiedotteen mukaan Kuusamon suurpetoskeskus voisi pyytää eläinten sijoittamisessa apua Euroopan eläintarhajärjestöltä, vaikka keskus ei olekaan järjestön jäsen.
Tiedotteessa lisätään, että esimerkiksi karhujen ja ilvesten siirto toiseen maahan vaatii vientiluvan, vaikka siirrossa ei liikkuisikaan rahaa.
STT ei ole tavoittanut ketään Kuusamon suurpetokeskuksesta kommentoimaan sitä, aiotaanko eläimille etsiä paikkoja muista eläintarhoista.
Karhuja päässyt karkuun
Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla (Tukes) on kesken selvitys siitä, miksi aikuinen naaraskarhu pääsi syyskuun alkupuolella karkuun Kuusamon suurpetokeskuksesta. Tukes valvoo keskuksen turvallisuutta asiakkaiden näkökulmasta.
Edellisen kerran karhuja karkasi tarhasta huhtikuussa. Suurpetokeskuksen ongelmat alkoivat tuolloin tulla julkisuuteen, kun kaksi karhua karkasi tarhasta ja toinen niistä hyökkäsi keskuksen johtajan Sulo Karjalaisen kimppuun.
Toukokuun alussa MTV:n uutiset kertoi aluehallintoviraston sekä Kuusamon kaupungin eläinlääkärin puuttuneen useita kertoja tarhan epäkohtiin. Silloin Karjalainen kommentoi laiminlyöntiväitteiden olevan "aikamoisia satuja".
Eläintarhassa oli uutisen mukaan lopetettu ilveksiä tilanpuutteen takia, Karjalaisen mukaan kyse oli lupien mukaisesta eläinten määrien noudattamisesta.
Viranomainen oli kiinnittänyt tarkastuksissaan huomiota myös aitojen kuntoon. Aidat olivat olleet reikäisiä ja kaatumaisillaan, ja eläimillä on ollut mahdollisuus karata.
Monilla eläimistä terveysongelmia
Avin päätöksestä paljastuu, että monella suurpetokeskuksen eläimistä on terveysongelmia. Eriasteisia hampaiden kruunumurtumia tai voimakkaita kulumia todettiin kymmenellä kolmestatoista eläinlääkärien tutkimasta eläimestä. Yhdellä tutkituista koirasusista todettiin erittäin vakavien hammasmuutosten lisäksi täydelliseen sokeuteen johtanut kaihi ja eläin lopetettiin eläinlääkärin toimesta välittömästi.
Heinäkuussa lopetetun Vyöti-karhun patologisessa ruumiinavauksessa todettiin krooniset ja hyvin pitkälle edenneet nivelrikkomuutokset useammassa nivelessä. Nivelrikkomuutosten kerrotaan vaikeuttaneen karhun liikkumista ja aiheuttaneen sille pitkäaikaista kipua. Myös karhun hammasmuutokset ovat patologin mukaan aiheuttaneet kipua siksi, että kulumamuutokset ovat ulottuneet useissa hampaissa hampaan hyvin hermotettuun ytimeen asti. Vyöti lopetettiin heinäkuussa avin päätöksestä.
Poliisi jatkaa esitutkintaansa
Oulun poliisilaitos aloitti suurpetokeskuksen eläintenpidosta esitutkinnan kesäkuussa. Poliisi kertoi tänään, että esitutkinta kestää vielä kuukausia. Eläintarhatoiminnan loppuminen merkitsee poliisin tiedotteen mukaan vain päätepistettä epäiltyjen rikosten tapahtuma-ajalle. Tapausta tutkitaan törkeänä eläinsuojelurikoksena ja luonnonsuojelurikoksena.
Poliisin mukaan kyseessä on laaja ja poikkeuksellinen rikostutkintakokonaisuus, sillä siinä tutkitaan kokonaista eläintarhaa ja sen toimintaa.
Poliisi kertoo pyytäneensä lausuntoja muun muassa avilta ja Ruokavirastolta. Näiden lausuntojen lisäksi poliisi kertoo harkitsevansa vielä asiantuntijalausuntojen pyytämistä.
Tutkintapyynnön poliisille teki Pohjois-Suomen avi.