Twitterin omistusmuutosten jälkimainingeissa sosiaalisen median käyttäjien olisi hyvä miettiä, onko jättiyritysten ja miljardöörien omistama sosiaalinen media se maailma, jossa halutaan viestiä ja jota halutaan edistää. Näin arvioi STT:lle viestinnän ja teknologian tutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta.
– Tällaisessa taitekohdassa voi kuluttajana ja kansalaisena miettiä, mikä on se some, jota haluaisin itse käyttää ja minkälaista toimintaa tukea. Julkisen poliittisen keskustelun kulttuuria ei ole samalla tavalla syntynyt muille alustoille, mutta me käyttäjäthän sitä kulttuuria rakennamme, Laaksonen sanoo.
Laaksonen korostaa, että sosiaalista mediaa ei voida milloinkaan tiivistää pelkäksi teknologiaksi. Sosiaaliseen mediaan kuuluvat erottamattomasti myös sen sosiaalinen konteksti ja käyttötavat. Siksi esimerkiksi Twitterissä käydyn keskustelun ei voida olettaa sellaisenaan siirtyvään millekään muulle alustalle.
– Sosiaaliset verkostot eivät ikinä sellaisenaan siirry mihinkään muualle. Tämä on nähty monta kertaa verkon historiassa. Uusia alustoja ja uusia yhteisöjä syntyy, mutta ne eivät tule olemaan samanlaista tai toimimaan samalla tavalla, Laaksonen muistuttaa.
Lisääntyykö vihapuhe, vähentyykö moderointi?
Pitkään jatkunut soutaminen ja huopaaminen Twitterin kohtalosta päättyi viime perjantaina, kun Teslaa ja SpaceX-yhtiötä entuudestaan johtava miljardööri Elon Musk otti sosiaalisen median sovelluksen haltuunsa. Musk osti Twitterin 44 miljardilla dollarilla.
– Lintu on vapautettu, Musk tviittasi Twitterin siniseen logoon viitaten.
"Linnun" lisäksi Musk vapautti ensitöikseen myös koko Twitterin hallituksen nousten Twitterin ainoaksi johtajaksi. Twitterin uudesta suunnasta on Laaksosen mukaan hankalaa etsiä ennusmerkkejä. Muskin arvostelijat pelkäävät omistajanvaihdoksen vähentävä tilien ja viestien moderointia sekä lisäävän vihapuhetta.
Eräs käytännön seuraus voi olla Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin Twitteriltä saaman porttikiellon peruminen. Joitakin vihapuheen takia hyllytettyjä käyttäjiä on ainakin Yhdysvalloissa jo päästetty takaisin Twitteriin.
"Moderointi on asia, mitä ei voi noin vain lopettaa"
Musk on kertonut valmistelevansa yhtiössä mittavia henkilöstövähennyksiä. Vähennysten uskotaan kohdistuvan erityisesti moderointia hoitaviin tehtäviin.
– Hän on ehdottanut paljon sellaisia asioita, jotka eivät välttämättä ole kaupallisesti tai lakiteknisesti mahdollisia. Näyttää kuitenkin siltä, että Twitter sellaisena kuin me sen olemme tunteneet, on nyt muuttumassa, Laaksonen sanoo.
Laaksonen ei kuitenkaan usko, että moderointia ainakaan välittömästi oltaisiin Twitterissä lopettamassa.
– Moderointi on asia, mitä ei voi noin vain lopettaa. Sitä säännellään tosi paljon. Varsinkin Euroopassa on maita, joissa seuraisi heti sakot, jos julkaistaisiin sisältöä, joka ei ole lakien mukaista, Laaksonen sanoo.
Moderoinnin jatkamista puoltaisi myös liiketaloudellinen hyöty. Harva mainostaja toivoo mainoksensa esiintyvän vihapuheen, trollaamisen tai rasististen viestien yhteydessä. Laaksosen mukaan nykyään ei ole olemassa yhtäkään sosiaalista mediaa, missä moderointia ei tehtäisi.
– On vain eri tapoja millä sitä tehdään, tutkija tiivistää.
Twitterissä oltiin jo matkalla kohti parempaa somea
Ennen omistajavaihdosta Twitter ehti viime vuosina osoittaa arvopohjansa. Yhtiöllä on ollut esimerkiksi aloitteita disinformaation paremmasta löytämisestä yhteisön voimin. Laaksosen mukaan Trumpin heitto pois alustalta oli erinomainen esimerkki siitä, että siellä todellakin toimittiin yhtiön omien arvojen mukaisesti ja niitä noudattaen.
– On tosi surullista, että tulee uusi johtaja, joka hajota ja hallitse -tyyppisellä strategialla näyttää keskeyttävän nämä kehityskulut, jotka olivat viemässä meitä kohti parempaa somea, Laaksonen sanoo.
Omistajuusvaihdoksen jälkimainingeissa Twitterissä on ollut havaittavissa jonkin verran käyttäjäliikehdintää pois alustalta. Laaksosen mukaan on kuitenkin hankalaa arvioida, kuinka suuressa mittakaavassa mahdollinen joukkopako Twitteristä voisi toteutua.
– Poliitikoille ja yhteiskunnallisille toimijoille se on ollut tosi keskeinen kanava. Aika paljon saa tapahtua ja aikaa kulua ennen kuin ihmiset, joilla on siellä kymmenien tuhansien seuraajien yleisöjä, ovat valmiita siitä luopumaan, Laaksonen pohtii.
Instagram kasvattaa suosiotaan, Mastodon ja Discord nostaneet päätään
Twitterin suosion taustalla on alustan mahdollistama kaikille avoin julkisuus ja hyvät keskustelumahdollisuudet. Kilpailijoista on hankala löytää logiikaltaan samanlaista alustaa. Instagram saattaa olla yksi Twitterin lupaavimmista haastajista, sillä siellä on jo paljon yleisöä, jolle tuottaa sisältöä. Instagramin käyttö poliittisessa viestinnässä lisääntyy Laaksosen mukaan joka tapauksessa.
– Instagram toimii kuitenkin hyvin eri logiikalla kuin Twitter, joka on ollut nimenomaan keskustelun paikka. Tämäkin voi muuttua ja keskustelukin siirtyä Instagramiin, Laaksonen arvioi.
Myös sosiaalisen median alustat Mastodon ja Discord ovat nostaneet päätään mahdollisina vaihtoehtoina Twitterille. Nekin toimivat kuitenkin hyvin eri tavalla kuin Twitter, jonka mikroblogimuotoon käyttäjät ovat tottuneet. Molemmat ovat hajautettuja palveluita, jotka muistuttavat toiminnaltaan menneiden vuosien yhteisöpalvelua Irc-galleriaa. Laaksonen kuvailee niitä paluuna vanhempaan internetiin.
– Niissä ei ole samalla tavalla julkisuudessa puhumisen logiikkaa. Twitterillä on ollut aika erityinen asema sellaisena yhteiskunnallisen keskustelun paikkana ainakin Suomessa.
Somealustojen kuolema on hidasta hiipumista
Muutokset somealustojen käytössä ovat tyypillisesti hitaita. Facebookin kuolemaa on povattu jo pitkään. Samalla Facebookin omistavan Metan toimitusjohtajaan Mark Zuckerbergiin on suhtauduttu julkisuudessa epäsuosittuna johtohahmona. Laaksosen mukaan onkin mielenkiintoista seurata, miten pitkään käyttäjät jäävät seuraamaan Elon Muskin mahdollisesti samankaltaisena näyttäytyvää johtajuutta Twitterissä.
– Monet ovat kertoneet siirtyvänsä viestimään muualle, mutta säilyttävänsä Twitter-tilinsä. Kuolema on aika raju sana, mutta käyttötapojen muuttuminen on osa alustan hiipumista, Laaksonen kuvailee.