Jos Chloe Conatser tuntee ahdistus- tai paniikkikohtauksen lähestyvän, Oreo tulee apuun. Pieni mäyräkoiran ja yorkshirenterrierin risteytys hyppää ehkä syliin tai asettuu rinnan päälle – mitä se kulloinkin kokee omistajansa tarvitsevan.
Kyse ei ole sattumasta: Conatser on kouluttanut Oreon reagoimaan lähestyviin kohtauksiin.
– Oreo tulee syliin tai käy maate rinnalle, jos hyperventiloin. Koira toimii vähän kuin painopeitto, auttaa rauhoittumaan ja maadoittumaan, hän kuvailee.
Conatserilla, 23, diagnosoitiin kymmenen vuotta sitten ahdistuneisuus. Kun lapsuuden lemmikki, bokseri Brownie kuoli eikä Conatserilla ollut muutamaan vuoteen lemmikkiä, hän huomasi kohtauksia tulevan yhä useammin.
Sitten terapeutti suositteli uuden koiran hankkimista. Conatser oli 17-vuotias, kun Oreo tuli taloon. Nyt koira on Conatserin emotionaalinen tukieläin (emotional support animal, ESA).
Epämääräinen laki tarkoittaa tulkintoja
Kirjainyhdistelmä ESA tulee Yhdysvalloissa vastaan muun muassa asunnonhakuilmoituksissa. Syynä on se, että vaikka vuokra-asuntoon ei muutoin saisi ottaa koiraa, tukieläintä vuokranantaja ei voi kieltää.
Pohjois-Texasin yliopiston professori ja eläinavusteisen terapian asiantuntija Cynthia Chandler kertoo, että ESA-järjestelmän taustalla ovat lukuisat tutkitut hyödyt, joita lemmikeillä on omistajiensa hyvinvoinnille. Lemmikkien tiedetään esimerkiksi laskevan verenpainetta ja auttavan masennuspotilaita.
Itse ESA-järjestelmä on kuitenkin hänen mielestään aivan liian epämääräinen.
– Kun laki ei määrittele, millainen eläimen on oltava, eivätkä terapeutitkaan oikein tiedä, miten toimia, ihmiset ovat alkaneet itse tulkita lakia. Se on johtanut monenlaisiin ongelmiin.
Yksi surullisenkuuluisa esimerkki on kansainvälisissä medioissa uutisoitu tapaus, kun lentomatkustaja yritti viedä riikinkukkoa tukieläimenään mukana lennolle. Lisäksi tukieläimenä toimineiden koirien tiedetään muun muassa purreen muita ihmisiä ja opaskoiria.
"Ei koira pure, jos se ei ole stressaantunut"
Kun Conatser halusi tehdä Oreosta virallisesti tukieläimensä muuttaessaan omilleen vanhempiensa luota, hänellä oli jo terapeuttinsa antama suositus koiran hankkimiselle. Varsinaista kirjettä varten hän tapasi psykiatrin, jolle hän kertoi sekä oman tarinansa että terapeuttinsa taustan.
Kirjeen saadakseen eläimen omistajan ei välttämättä tarvitse edes tavata mielenterveyden ammattilaista. Netissä toimii lukuisia yrityksiä, joilta kirjeen saa rahalla ja kyselyn täyttämällä. Chandlerin mielestä tämä on iso ongelma.
– Ammattilaisena ajattelen, että eläimelle pitäisi olla jonkinlainen arviointi. Kun mitään kontrollia ei ole, kouluttamattomia ja epäsopivia koiria on viety paikkoihin, joissa niiden ei pitäisi olla.
Chandler korostaa, että kyse on paitsi turvallisuudesta myös eläimen hyvinvoinnista. Kaikki eläimet, edes koirat, eivät viihdy väkijoukoissa tai lentokoneissa, eikä niitä silloin kuulu sellaisiin paikkoihin viedä.
– Ei koira pure, jos se ei ole stressaantunut.
Chandler rajaisi tukieläimen statuksen ulottumaan vain koteihin, eli julkisissa paikoissa niitä kohdeltaisiin kuten muitakin lemmikkejä. Lisäksi hän sallisi tukieläimiksi vain koirat. Nyt rajoituksia ei ole, joten ESA:t vaihtelevat hamstereista alligaattoriin.