Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

EU:n komission puheenjohtaja von der Leyen: Komissio valmistelee yhdeksättä pakotepakettia Venäjää vastaan

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoo komission valmistelevan yhdeksättä pakotepakettia Venäjää vastaan. Suomessa vierailulla oleva von der Leyen kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa tänään Espoon Nuuksiossa. Hän totesi myös olevansa luottavainen, että venäläiselle öljylle saadaan lähiaikoina sovittua hintakatto.

Von der Leyen lisäsi, että Venäjän hyökkäykset Ukrainan siviili-infrastruktuuriin ovat sotarikoksia. Hän kertoo Euroopan unionin seisovan Ukrainan rinnalla niin pitkään kuin on tarpeen.

– Tiedän, että ukrainalaiset ystävämme selviytyvät tästä tragediasta. Sillä he ovat vahvoja ja heidän asiansa on oikeutettu.

Aiemmin tällä viikolla Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi Islannin-vierailullaan Euroopan olevan valmis määräämään Venäjälle vielä aiempaa raskaampia pakotteita.

Tiedot kattoivat vain osan metsistä

Mediatilaisuudessa Von der Leyen rauhoitteli suomalaisten huolta Euroopan komission ehdottamasta sitovasta ennallistamisasetuksesta, joka on herättänyt runsaasti kritiikkiä etenkin arvioitujen korkeiden kustannusten vuoksi. Asetuksen vuosikustannusten on arvioitu olevan Suomelle noin 930 miljoonaa euroa. Luku olisi unionin kolmanneksi suurin ja suhteellisesti suurin.

Von der Leyen muistutti, että EU:ssa ehdotusta käsitellään parlamentin, neuvoston ja komission edustajien välisissä kolmikantaneuvotteluissa, joissa ehdotuksiin yleensä tehdään aina muutoksia. Hän ei kuitenkaan ottanut suoraa kantaa kysymykseen siitä, ovatko arvioidut kustannukset Suomen kannalta oikeudenmukaiset.

– On tärkeää, että meillä on yhteinen päämäärä taistella ilmastonmuutosta vastaan, siitä on sovittu Euroopan unionissa. Osana tätä on biodiversiteetin (biologinen monimuotoisuus) säilyttäminen ja terveet metsät, von der Leyen sanoi.

Hän myös kehui suomalaisten metsäosaamista.

– Me voimme oppia kokemuksista, kuinka tasapainottaa metsien talouskäyttö sekä suojella ja ennallistaa metsää, jos se on tarpeen. Se on oppimiskokemus koko Euroopan unionissa.

Von der Leyen kertoi, että kustannusten arviointiin vaikutti se, että esimerkiksi Suomen kohdalla tiedot alueiden kunnosta eivät olleet kattavia. Arviot tarkentuvat, kun puuttuvat tiedot saadaan. Von der Leyenin mukaan alueista, joista ei ollut käytettävissä dataa, tehtiin kolme eri mallia, jotka kuvastavat parasta mahdollista kuntoa, keskimääräistä kuntoa ja huonoa kuntoa.

– Jos katsotaan vain huonointa mallia, tullaan niihin kustannuslukuihin, joista on keskusteltu.

Von der Leyen arvioi, että ennallistamiseen voisi käyttää EU-rahaa. Hänen mukaansa koko Euroopan tasolla metsiin voitaisiin laittaa vuosittain rahaa noin 6–8 miljardia euroa.

– Uskon, että tämä on hyvin tärkeää paitsi Suomelle, myös Ruotsille ja Virolle. Meillä on samanlainen lähestymistapa. Tiedämme, kuinka arvokkaita metsät ovat. Tiedämme, kuinka tärkeitä ne ovat elämälle, ihmisten elinkeinoille ja talouden perustana. Joten jaamme tavoitteen suojella sitä ja, jos tarpeen, ennallistaa ja pitää ne terveinä.

Von der Leyen korosti, että komission tavoitteena on saada jäsenmaat kehittämään omia suunnitelmiaan, kuinka asiassa edetään.

– On kyse teidän suunnitelmistanne.

Tasapaino tarpeen

Von der Leyen osallistui Nuuksiossa järjestettyyn In to the Woods -tapahtumaan, jossa olivat paikalla myös muun muassa Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.), Viron pääministeri Kaja Kallas ja Ruotsin varapääministeri Ebba Busch. Päivän varsinainen aihe koski sitä, millaisia ratkaisuja metsät tarjoavat hyvien elinympäristöjen tavoittelussa.

Into the Woods -tapahtuma on osa Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitetta, jonka tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kestävää kehitystä, osallisuutta ja kauneutta. Pohjoismailla on oma Nordic Bauhaus -ohjelma, joka on yksi komission viidestä Bauhaus-ohjelmasta. Pohjoismaiden Bauhaus keskittyy rakennetun ympäristön ilmastovaikutuksiin ja kiertotalouteen. Suomi osallistuu muun muassa puurakentamiseen liittyvien verkkokurssien ja oppimateriaalien laatimiseen.

Pääministeri Sanna Marin totesi, että EU:ssa on jo otettu paljon askeleita energiatehokkuudessa. Hänen mukaansa seuraavaksi täytyy ottaa askeleita materiaalitehokkuudessa, jossa biopohjaiset ratkaisut voivat olla ratkaisu.

– Meidän täytyy säilyttää huolellinen tasapaino metsän hakkuiden ja monimuotoisuuden suojelemisessa. Metsän ekosysteemeillä on myös merkittävä rooli päästöneutraaliustavoitteessamme, Marin sanoi medialle.

"Pitkä kokemus kestävästä metsänhoidosta"

Viron pääministeri Kallas totesi, että niin Virossa, Suomessa kuin Ruotsissakin on pitkä kokemus kestävästä metsänhoidosta. Hänen mielestään on luonnollista, että maat ottavat johtavan roolin metsäsektorin kehittämisessä.

Ruotsin varapääministeri Busch painotti tiedon ja osaamisen merkitystä, minkä vahvistamiseen Bauhaus-aloite osaltaan tähtää. Hän kertoi, että EU:n alueella yli kolme neljästä yrityksestä on kertonut vaikeuksista löytää tarpeeksi pätevää työvoimaa.

– Tarpeelliset taidot auttavat ihmisiä navigoimaan menestyksekkäästi työmarkkinoilla, Busch sanoi.