Koronarokotteita luovutetaan myös yksityisille terveydenhuollon toimijoille, valtioneuvosto päätti tänään. Tavoitteena on, että rokotteita voisivat saada myös muut kuin vakavan koronan riskiryhmään kuuluvat, käytännössä kaikki 18 vuotta täyttäneet.
Suomessa tehosterokotusta tarjotaan julkisessa terveydenhuollossa maksutta lähinnä vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluville henkilöille Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksen mukaisesti. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on ollut tyytymätön siihen, kuinka hitaasti rokottaminen on edennyt.
– Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta selkeästi myöhään olemme saamassa tehosterokotteet jaloilleen nimenomaan yksityisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon osallistumisen kautta, Kiuru sanoi tiedotustilaisuudessa.
THL luovuttaa rokotteet sairaanhoitopiireille ja hyvinvointialueille, jotka luovuttavat ne edelleen yksityisille terveysalan toimijoille. Yksittäiselle toimijalle voidaan luovuttaa rokotteita enintään 500 000 euron arvosta. Yhteensä rokotteita luovutetaan ensi vuoden loppuun mennessä enintään yhdeksän miljoonan euron arvosta.
Itse rokoteaine on asiakkaalle ilmainen, mutta palveluntuottaja perii rokotustyöstä maksun, josta voi saada 16 euron Kela-korvauksen.
Rokottamisen aloittaminen yksityisillä voisi ministeriön mukaan alkaa aikaisintaan tammikuussa.
THL:n suosituksen piirissä eivät ole työikäiset
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) antoi marraskuussa ohjauskirjeen, jossa todettiin, että kuntien ja hyvinvointialueiden on tarjottava tehosteannos kaikille niille, joiden rokottamisen lääkäri arvioi perustelluksi. THL puolestaan alleviivasi samoihin aikoihin, ettei se ole muuttamassa rokotussuosituksiaan. Suosituksen piiriin eivät kuulu alle 65-vuotiaat terveet aikuiset.
Ainakin osassa sairaanhoitopiireistä päätettiin tuoreeltaan STM:n ohjeiden jälkeen pitäytyä THL:n suosituksissa.
Kiuru kertoi yllättyneensä siitä, kuinka vähän apua julkinen puoli on pyytänyt rokottamiseen yksityiseltä sairaanhoidolta ja työterveyshoidolta.
– Ikävää on ollut se, että rokottamisen osalta työterveyshuolto ja yksityinen sektori ovat päässeet mukaan hyvin vähäisesti siitä huolimatta, että viime syksynä oli laajaa yksimielisyyttä ja halua antaa myös niille mahdollisuus tulla mukaan. Käytännössä noin neljä prosenttia yksityisestä terveydenhuollosta ja työterveyshuollosta on ollut näissä aikaisemmissa rokotetalkoissa mukana, Kiuru sanoi STT:lle.
– Tällä hetkellä meillä ei ole aikaa jäädä odottamaan, milloin julkisella sektorilla lähdetään laajamittaisesti rokottamaan, vaan meidän on mahdollistettava se, että ihmisillä on mahdollisuus saada rokotteet.
Hyvinvointiala Hali ry otti hallituksen päätöksen tyytyväisenä vastaan.
– On positiivista, että yritykset halutaan mukaan. On tärkeää, että rokotuskattavuus maassamme pysyy mahdollisimman hyvänä, ja siinä tehokas rokotejakelu on avainasemassa, sanoo Halin terveyspalveluista vastaava johtaja Hanna-Maija Kause sanoo tiedotteessa.
Ei enää mahtikäskyjä
Kiuru totesi myös, että tulossa ei ole enää mitään uutta "mahtikäskyä" siitä, kenen kaikkien tulisi rokottautua. Kiurun mukaan valtioneuvosto vahvisti tiistaina hallituksen koronaministerityöryhmän marraskuun alussa tekemän linjauksen, jonka mukaan kaikilla 18 vuotta täyttäneillä suomalaisilla on oikeus saada tehosterokote.
– Meillä on jääty odottamaan jonkinlaista mahtikäskyä, että pitääkö nyt jälleen kerran koronatehosterokotteisiin lähteä. Haluan sanoa kaikille suomalaisille, jotka epäilevät vielä, onko tämä järkevää, että kyllä nyt on aika suojautua myös tässä maassa koronatehosterokotuksia tarjoamalla.
Hän kertoo kantavansa huolta terveydenhuollon kuormituksesta ja korostaa, että pandemia ei ole ohi.
Kiuru kiinnitti huomiota siihen, että vasta vajaat 700 000 suomalaista on saanut uusimman tehosterokotteen, vaikka riskiryhmäläisiä on kaksi miljoonaa. Tehostekattavuus yli 65-vuotiailla on 43 prosenttia, Kiuru korostaa.
– Aika vaikeassa tilanteessa me olemme suojautumisen osalta riippumatta siitä, mitä jatkossa tapahtuu.
Rinnastuu influenssarokotukseen
Julkisella sektorilla pidättäytymistä THL:n ohjeistuksessa ja vain riskiryhmien rokottamisessa on perusteltu muun muassa sillä, että koko väestön rokottaminen sitoisi liikaa työvoimaa ja pahentaisi entisestään hoitajapulaa.
Kiuru toteaa, että työterveyshuolto on antanut laajasti myös influenssarokotuksia.
– Jo aikaisemmin on katsottu, että tartuttavuutta kannattaa torjua influenssarokotusten laajalla levikillä. Korona on sairaus, johon Suomessa voi vielä kuolla, ja tätä kautta koronan torjunta niin sairastavuuden kuin kuolemienkin varalta on erittäin tärkeää, Kiuru sanoo.
Ministeri toivoo, että koronarokotuksen ottaminen rinnastuisi työterveyden mukanaolon myötä influenssarokotuksen ottamiseen.
– Toivottavasti toimijat olisivat laajalla rintamalla tässä mukana, mikä tekisi ihmisten koronatehosterokotusten hankkimisen yhtä helpoksi kuin on ollut aikaisempina vuosina influenssarokotuksen hankkiminen, Kiuru arvioi.
– Kyllä meillä on todennäköisesti joitakin väestöryhmiä, jotka jäävät tämän ulkopuolelle, ja on tärkeää, että heidän osaltaan yksityinen sektori tarjoaa tämän mahdollisuuden, jos julkinen ei käytännössä turvaa rokotuksen saamista.
Useimmilla EU-mailla ollut eri linja
Ministeriö esitteli tiedotustilaisuudessa EU-edustuston kautta tehtyä kyselyä eri EU-maiden rokotuskäytännöistä, johon saatiin vastaus kaikista EU-maista neljää lukuun ottamatta. Sen mukaan Suomi on ainoa EU-maa, joka ei tarjoa tehosteannoksia edes sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille ja Irlannin ohella ainoa maa, jossa työikäisten ei ole halutessaan mahdollista saada rokotusta.
Kiurun mielestä Suomi ottaa turhan riskin, jos se poikkeaa EU:n yleisestä linjasta.
– Muiden maiden osalta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset on hoidettu aikoja sitten, ja käytännössä Suomi on ainoa maa jossa sote-henkilökuntaa ei ole rokotettu, Kiuru sanoo.
– Nyt onkin kysyttävä, missä veneessä suomalaiset haluavat olla.