Kovien tuulien ja varsinkin myrskyjen rakennuksille aiheuttamat vahingot ovat Suomessa todella yleisiä. Selvästi tyypillisin tilanne on puun kaatuminen rakennuksen päälle.
Puiden moukaroimissa rakennuksissa korostuvat omakotitalot ja vapaa-ajan asunnot. Tietynlaiset tai tietynikäiset rakennukset eivät kuitenkaan ole toisia alttiimpia vahingoille, vaan vahinkoja sattuu eniten haja-asutusalueilla sekä sellaisissa pihapiireissä, joista löytyy paljon puustoa, kertoo Pelastusopiston vanhempi opettaja Antti Koskela.
– Henkilövahingot ovat äärimmäisen harvinaisia, vaikka rakennusten vauriot vaikuttavat toki epäsuorasti myös ihmisiin. Jos katto tai talon muut rakenteet vaurioituvat pahasti ja eletään kylmää vuodenaikaa, pahimmassa tapauksessa perhe joutuu lähtemään kotoaan remontin ajaksi. Joskus puu osuu kaatuessaan myös sähkölinjaan, jolloin jäädään lisäksi ilman lämmitystä ja valaistusta, Koskela kuvailee.
Koskelan mukaan toinen yleinen vahinko on rankkasateen seurauksena syntyvä veden tulviminen. Tällaisia pelastustehtäviä on ympäri Suomen, eniten kaupungeissa ja taajamissa: kun viemärit eivät vedä, vesi pääsee rakennusten kellaritiloihin aiheuttamaan vesivahinkoja.
Oksia kannattaa karsia
Vahinkoja voi itse ennaltaehkäistä huolehtimalla siitä, ettei rakennusten lähellä ole liian korkeita puita. Erityisesti yksittäiset puut ovat alttiita kaatumaan kovalla tuulella, huomauttaa Koskela.
– Pihapiiristä olisi hyvä karsia myös sellaisia puita tai oksia, jotka ovat aivan sähkölinjan vieressä tai voivat kaatua sähkölinjojen päälle. Sähkökatkoihin kannattaa aina varautua myös kotivaralla – taskulampuilla, vedellä ja ruoalla – jotta elämä jatkuu tarvittaessa ilman sähköäkin, Koskela sanoo.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander ohjeistaa poistamaan pihalta myös huonokuntoiset puut, sillä ne voivat kaatua herkemmin. Asia kannattaa ottaa tarvittaessa puheeksi myös naapurien kesken.
Tulvimiselta voi Silanderin mukaan suojautua parantamalla sadevesien ohjautumista: huolehtimalla, että maanpinta viettää poispäin talosta, lisäämällä esimerkiksi salaojia ja pitämällä vesikourut puhtaana.
Vuosittaista vaihtelua
Kotivakuutuksesta korvataan eniten myrskyvahinkoja sellaisina vuosina, jolloin Suomessa koetaan erityisen suuria myrskyjä. Vahinkojen ja korvausten määrät vaihtelevat siis paljon vuodesta toiseen, kerrotaan LähiTapiolasta ja Ifistä. Molemmissa yrityksissä myrskyiksi lasketaan myös sellaiset vahinkoja aiheuttavat rajuilmat, jotka eivät täytä myrskyn virallista määritelmää.
LähiTapiolalle ilmoitetaan rauhallisinakin vuosina noin 2 000–3 000 asuin- ja vapaa-ajan rakennuksilla sattunutta myrskyvahinkoa. Luku pitää sisällään sekä rakennuksille että irtaimistolle sattuneet vahingot. Rakennuksille aiheutuneiden vahinkojen korvaukset voivat nousta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin.
– Eniten korvataan kaatuneiden puiden ja putoavien oksien aiheuttamia vahinkoja ja myrskytuulen takia irronneita kattopeltejä ja -tiiliä. Jonkin verran korvataan myös esimerkiksi salaman, raekuuron tai poikkeuksellisen voimakkaan rankkasateen aiheuttamia vahinkoja, kertoo yhtiön kotivakuutuksen korvauspäällikkö Maarika Vauhkonen.
Tavallinen irtaimistolle sattunut myrskyvahinko on esimerkiksi pihakalusteiden rikkoutuminen. Joskus tavaroiden lentely vahingoittaa myös rakennuksia.
Myrskyt eivät ole lisääntyneet
Myrskyjen rakennuksille aiheuttamat tuhot eivät todennäköisesti ole lisääntyneet 2000-luvulla, sillä myrskyjen määrätkään eivät ole nousseet, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä.
Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan myrskystä on kyse, kun keskituulennopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa. Suomessa myrskytuulia esiintyy pääasiassa merialueilla ja rannikoilla.
Voimakkaita puuskatuulia puolestaan esiintyy koko maassa, usein ukkosten yhteydessä.
– Myöskään tällaiset tuulet tai ukkoset eivät ole lisääntyneet, vaan niidenkin esiintyminen on varsin satunnaista: joinakin vuosina niitä on enemmän, joinakin vähemmän.
Mäkelän mukaan ilmaston lämpenemisellä ei ole suoraviivaista kytköstä myrskyjen tai muiden rajuilmojen esiintymiseen Suomen leveysasteilla. Sen sijaan sademäärillä ja lämpötilan muutoksilla on yhteys, mistä syystä sateet ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosikymmeninä.