Rautjärven kirkossa joulupäivän tulipalon syttyessä ollut Liisa Juuti kertoo, että sivuovi, josta hän lopulta pääsi ulos, oli yritetty teljetä kiinni ulkopuolelta.
– Suntio repi sivuovea auki, koska ulkopuolella oli naru. Naru löystyi sen verran, että pääsimme sen alapuolelta ovenraosta ulos.
Juutin mukaan ovessa ei ollut vahvempaa köyttä, vaan "noin sormenpaksuinen naru".
Juuti, 84, kertoi STT:lle puhelimitse myös, että palo havaittiin sisällä kirkossa äkillisesti, kun saarna oli edennyt puoleenväliin.
– Silloin kirkon takaosan pääovista löivät yhtäkkiä sisään isot, puolesta metristä metriin pitkät liekit. Liekit tulivat kaikista oven reunoista, ihan kuin sinne olisi jotain polttoainetta laitettu. Sen jälkeen vasta tulivat sisään ensimmäiset savut.
"Onko joku katkeroitunut?"
Juuti palasi kirkkopalon paikalle jo tapaninpäivänä. Hän osallistui Rautjärven kirkon raunioiden luona pidettyyn rukoushetkeen.
– Mie luulen, että rukoushetki koettiin tarpeelliseksi, koska kerran paikalle tuli niin paljon väkeä. Siellä veisattiin virsi 600 (Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan), joka oli tosi sopiva tuohon tilanteeseen.
Juuti kertoo jääneensä miettimään etenkin yhtä asiaa kirkkopalosta.
– Tuntuu, että tarkoituksena on ollut, että me olisimme jääneet sisälle palavaan kirkkoon. Mikä saa tällaisen aikaan? Olemmeko me kristittyinä kohdelleet väärin, että joku on tullut katkeraksi meille? Vai oliko syynä viha Jeesusta kohtaan, kysyy paikkakuntalainen ja siellä myös syntynyt nainen.
Juutin mukaan hänen perheelleen tuli palon jälkeen kymmeniä puhelinsoittoja.
– Olemme purkaneet tätä asiaa tuttujen kanssa.
Järjestäjien mukaan tapaninpäivän rukoushetkeen osallistui ainakin 200–300 ihmistä.