Suomalaisten selvä enemmistö on sitä mieltä, että Suomen pitää vastustaa EU:n pyrkimyksiä säännellä ja rajoittaa Suomen metsien käyttöä. Tätä mieltä oli 64 prosenttia vastanneista Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan tuoreessa Arvo- ja asennetutkimuksessa.
Yksimielisintä EU:n metsien käytön sääntelypyrkimysten vastustus on perussuomalaisten ja keskustan kannattajissa, joista molemmista niitä vastusti yli 90 prosenttia. Laajasti tätä mieltä olivat myös kristillisdemokraattien ja kokoomuksen kannattajat.
Kysymys metsähakkuiden rajoittamisesta kuitenkin jakaa suomalaisia. Evan kyselyyn vastanneista 38 prosenttia arvioi, että metsähakkuita Suomessa on syytä rajoittaa voimakkaasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja biodiversiteetin säilyttämiseksi, vaikka metsätalous onkin tärkeä. Jonkin verran suurempi osa eli 45 prosenttia vastaajista on toisella kannalla eli ei näe tarvetta metsähakkuiden voimakkaaseen rajoittamiseen.
Vastausten polarisoitumisen taustalla on Evan mukaan suuri poliittinen erimielisyys metsien käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Näkemysten ääripäissä ovat yhtäällä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat ja toisaalla perussuomalaisten ja keskustan äänestäjät.
Eva katsoo nyt saadun tuloksen taustalla olevan ainakin sen, että Suomi on kokoonsa nähden metsistä riippuvaisin valtio maailmassa. Osa suomalaisista ei usko, että EU:lla on riittävästi tietämystä Suomen metsistä.
Sitoutuminen EU:hun silti vahva
Suomalaisten EU-myönteisyys pysyy Evan tutkimuksen mukaan silti edelleen huippulukemissa. Vajaat kaksi kolmesta suhtautuu Suomen EU-jäsenyyteen myönteisesti.
Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen arvioi tiedotteessa, että Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen oloissa EU on suomalaisille tärkeä yhteisö, eikä tyytymättömyys yksittäisessä politiikkakysymyksessä horjuta sitoutumista EU:hun.
Samoin 60 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteiseesti siihen, että rahayksikkömme vaihdettiin markasta euroon. Kielteisesti euroon suhtautuu vajaa viidennes.
Evan kyselyyn osallistui Taloustutkimuksen nettipaneelissa runsaat 2 000 vastaajaa viime lokakuussa. He edustavat Manner-Suomen 18–79-vuotiasta väestöä. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.