Keskusrikospoliisi (KRP) kertoo, että Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneesta tietomurrosta epäilty 25-vuotias suomalaismies on otettu kiinni. Kiinniotto tehtiin tänään Ranskassa eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla. Tutkinnanjohtaja Marko Leposen mukaan kiinniotto oli aamupäivällä yksityisasunnossa. Hän ei kommentoi, missä päin Ranskaa se tapahtui. KRP:n tiedossa ei ole, että kiinniottoon olisi liittynyt vastarintaa.
Leponen sanoo, että KRP:llä on jo jonkin aikaa ollut epäily, että mies saattaisi olla Ranskassa.
– Se on vahvistunut pitkin matkaa ja johtanut tähän kiinniottoon, hän sanoo STT:lle.
Leponen ei tässä vaiheessa kommentoi, onko epäillyn hallusta takavarikoitu kiinnioton yhteydessä laitteita tai muuta epäiltyyn rikokseen liittyvää.
– Jos hänen hallustaan tavataan jotain, mikä voi vaikuttaa esitutkintaan, tietenkin sellaisia turvaamistoimia tehdään.
KRP sanoo, että toimenpiteet epäillyn luovuttamiseksi Suomeen käynnistetään välittömästi.
– Luovuttamiseen liittyvää prosessia hoidetaan tiiviissä yhteistyössä Ranskan viranomaisten kanssa. Ranskan poliisi vastaa epäillyn säilyttämisestä niin kauan, kunnes hänet luovutetaan Suomeen, sanotaan KRP:n tiedotteessa.
Leposen mukaan luovuttamisessa voi kestää useita viikkoja tai jopa kuukausia. Hän kertoo, että Suomeen luovuttamisen jälkeen asiassa järjestetään uusi vangitsemiskäsittely. KRP:n tavoitteena on päästä kuulemaan epäiltyä mahdollisimman pian.
Epäilty vangittiin lokakuun lopulla poissaolevana Helsingin käräjäoikeudessa. Häntä epäillään muun muassa törkeästä tietomurrosta ja törkeän kiristyksen yrityksestä. Hän on Twitterissä kiistänyt syyllistyneensä tietomurtoon.
KRP epäillyt miehen tehneen tietomurron vuonna 2018
Vastaamoon kohdistui yhtiön itsensä mukaan tietomurto marraskuussa 2018 ja maaliskuussa 2019. Leponen kommentoi aiemmin, että KRP:n mukaan vaikuttaa siltä, että epäilty olisi tehnyt niistä ensimmäisen.
Tietomurto tuli julkisuuteen vuonna 2020. Vastaamo kertoi lokakuussa 2020 joutuneensa kiristyksen kohteeksi. Asiakkaiden tietoja julkaistiin netissä, ja heiltä vaadittiin lunnaita tietojen levittämisen uhalla. 25-vuotiaan miehen epäillään julkaisseen asiakkaita koskevaa materiaalia Tor-verkossa ja osallistuneen sekä Vastaamon että asiakkaiden kiristämiseen.
Poliisin mukaan Vastaamon tietokannassa oli noin 33 000 ihmisen tiedot.
Toinen tutkinta Turussa, tuomittu aiemmin lentoyhtiön häirinnästä
STT kertoi marraskuussa, että Vastaamon tietomurrosta epäiltyä miestä epäillään tietomurrosta ja muista rikoksista myös Turussa. Turussa tapahtuneiden epäillyn tietomurron ja viestintäsalaisuuden loukkauksen tekoaika on maaliskuusta 2019 lokakuuhun 2021.
Mies on aiemmin tuomittu muun muassa American Airlines -lentoyhtiöön ja yhdysvaltalaisviranomaisiin kohdistuneista huijauksista. Hän soitteli perättömiä hätäpuheluita, joiden perusteella yhdysvaltalaispoliisilaitokset lähettivät erikoisjoukkoja ihmisten koteihin ja lentoyhtiö keskeytti lennon. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että puheluissa oli kyse petoksista.
Hovi sen sijaan lievensi tuomiota siten, että se katsoi tietomurron perusmuotoiseksi törkeän sijaan. Perusmuotoisen tietomurron syyteoikeus oli vanhentunut, ja näin syyte asiassa hylättiin. Miehen ehdollinen vankeusrangaistus aleni kymmeneksi kuukaudeksi ja päiväsakkojen määrä tippui sadasta 80:een.
Rikokset tapahtuivat vuonna 2014 Espoossa, ja mies oli ne tehdessään 16–17-vuotias.
Ex-toimitusjohtaja syytteessä tietosuojarikoksesta
Vastaamon entisen toimitusjohtajan syytettä epäillystä tietosuojarikoksesta on määrä käsitellä Helsingin käräjäoikeudessa maaliskuussa. KRP on kertonut, että rikosepäilyssä ei ole kyse yksittäisestä teosta, vaan pidemmästä aikavälistä. Esitutkinnassa on tarkasteltu ajanjaksoa, joka alkaa yli kaksi vuotta ennen ensimmäistä tiedossa olevaa tietomurtoa.
– On tarkasteltu, mitä yrityksen sisällä on tapahtunut tietoturvan tai tietosuojan suhteen. On käyty läpi sitä, mitä on tehty, mitä olisi pitänyt tehdä ja mitä ei ole tehty, Leponen sanoi viime vuoden syksyllä.
Hänen mukaansa Vastaamon tietoturva ja -suoja eivät ole olleet riittävällä tasolla.
– Kokonaisuutena on tultu siihen tulokseen, että se ei ole ollut riittävä suojaamaan näitä arkaluonteisia henkilötietoja.
Asianajajan mukaan entinen toimitusjohtaja kiistää syyllistyneensä asiassa rikokseen.