Yksityisen päivähoidon tukea käyttävät lähinnä hyvätuloiset lapsiperheet, kertoo Kelan tutkimus.
Tutkimuksessa havaittiin, että yli puolet yksityisen hoidon tukea käyttäneistä perheistä oli suurituloisia ja korkeintaan 10 prosenttia kuului alimpaan tuloviidennekseen. Tarkasteluajanjakso ulottui vuosille 1997–2017.
– Vaikka yksityisen hoidon tuki on ollut pääosin suurituloisten tuki, pienituloisten käyttäjien määrä ei ole laskenut. Yllättävää onkin, etteivät sosioekonomiset erot ole kasvaneet kahdessakymmenessä vuodessa, sanoo Kelan tutkija Tapio Räsänen tiedotteessa.
Kelan kautta maksettava yksityisen hoidon tuki on ollut käytössä vuodesta 1997 lähtien. Tuki on tarkoitettu perheille, jotka haluavat viedä lapsensa yksityiseen päivähoitopaikkaan tai palkata hoitajan. Lapsen täytyy olla alle kouluikäinen.
Kelan sivujen mukaan tukea voi saada sen jälkeen, kun vanhempainraha on päättynyt. Tukea voidaan maksaa aikaisintaan sen kuukauden alusta, jonka aikana lapsi täyttää yhdeksän kuukautta.
Käyttö lisääntynyt
Kelan mukaan yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen käyttö on kasvanut viime vuosikymmeninä. Vuonna 2020 yhteensä 17 prosenttia suomalaisista lapsista hoidettiin yksityisten palvelujen puolella, kun vielä 2000-luvun alussa lukema oli kuusi prosenttia.
Samaan aikaan, kun yksityisen päivähoidon käyttö on lisääntynyt, hoidon hinta on noussut. Esimerkiksi vuonna 2017 yksityistä hoidon tukea saaneiden perheiden käyttämän varhaiskasvatuspalvelun keskihinta oli 860 euroa kuukaudessa lapselta, kun kymmenen vuotta aiemmin se oli 642 euroa kuukaudessa (vuoden 2017 hinnoissa). Kymmenessä vuodessa keskihinnat nousivat kolmanneksella.
Tutkijat arvioivat, että hinnannousun taustalla on esimerkiksi se, että 2010-luvulla lapset ovat siirtyneet varhaiskasvatukseen entistä nuorempina ja palveluja käytetään etenkin kasvukeskuksissa, joissa hinnat ovat korkeammat kuin pienissä kunnissa. Lisäksi kalliimpien hoitomuotojen osuus on kasvanut ja halvempien pienentynyt.
Tukimuotoihin uudistusta
Vaikka palvelujen hinnat ovat nousseet, yksityisen tuen suuruus on pysynyt Kelan mukaan lähes samana. Tukimuodot kaipaavatkin asiantuntijoiden mukaan uudistamista, jotta niillä voitaisiin vastata esimerkiksi pääkaupunkiseudun haastavaan päivähoitotilanteeseen ja samalla tukea pienituloisempia perheitä.
– Useampia tukimuotoja tarjoamalla voitaisiin lisätä vaihtoehtoja, jos kunnat eivät pysty tarjoamaan varhaiskasvatusta kaikille. 1990-luvun alkupuolelta lähtien esimerkiksi kunnallinen perhepäivähoito on vähentynyt. Yksityisen hoidon tuella voitaisiin kuitenkin ostaa myös perhepäivähoitoa tai palkata työsuhteisen hoitajan ja saada sitä myötä lisää yrittäjiä tasaamaan haastavaa tilannetta, sanoo Kelan erikoistutkija ja Åbo Akademin professori Eva Österbacka.
Yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja hoitolisä, minkä lisäksi kotikunta voi maksaa kuntalisää. Hoitorahan suuruus on tällä hetkellä noin 192 euroa kuussa lasta kohti. Rahan määrään eivät vaikuta perheen tulot. Hoitolisään puolestaan vaikuttaa perheen koko ja bruttotulot. Hoitolisä on nyt enintään noin 162 euroa lapsesta.
Pienituloisille suunnattuun hoitolisään on tulossa maaliskuussa sadan euron korotus, mutta se ei tutkijoiden mukaan yksin riitä.
Vuodesta 2009 lähtien kunnat ovat voineet tarjota perheille myös palveluseteliä yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen ostamiseen. Kelan mukaan useimmissa kunnissa varhaiskasvatuksen palveluseteli on tulosidonnainen.
– Palveluseteliä käyttävien määrä on kasvanut, ja yksityisen hoidon tuen merkitys on vähentynyt. Hoidosta maksettavan omavastuun määrässä pitäisi huomioida paremmin perheen tulot ja lapsien määrä niin kuin kunnallisella puolella tehdään. Palvelusetelissä nämä pystytään huomioimaan, Räsänen sanoo.