Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi matkustaa tänään EU-maiden poliittisten johtajien huippukokoukseen Brysseliin yhdessä Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kanssa. Asiasta kertoo Ranskan presidentin kanslia.
Zelenskyi on parhaillaan vierailulla Ranskassa, minne hän matkusti keskiviikkoiltana Britanniasta.
Tieto Zelenskyin mahdollisesta henkilökohtaisesta vierailusta EU-huippukokouksessa vuoti julkisuuteen aiemmin tällä viikolla ensin italialaismedian ja myöhemmin Euroopan parlamentin EPP-ryhmän huolimattoman tviittailun seurauksena.
EPP:n tviitti poistettiin nopeasti sen ilmaantumisen jälkeen, mutta ainakin verkkolehti Politico oli jo ehtinyt saada siitä kuvakaappauksen. Suunnittelematon julkisuus on aiheuttanut keskustelua Zelenskyin turvallisuuden vaarantumisesta.
Zelenskyin odotetaan esittävän huippukokoukselle jälleen ponnekkaasti Ukrainan tukemista, josta käytävä keskustelu on Venäjää vastaan suunnatun kymmenennen pakotepaketin kanssa osa kokouksen asialistaa.
Zelenskyi vetosi jo keskiviikkona Ranskassa ja Britanniassa länsiliittolaisiinsa, jotta nämä lähettäisivät Ukrainaan hävittäjiä.
Euroopan-vierailu on vasta toinen kerta, kun Zelenskyi on poistunut Ukrainasta Venäjän hyökättyä maahan viime vuoden helmikuussa. Joulukuussa hän vieraili Yhdysvalloissa Washingtonissa.
Miten Yhdysvalloille vastataan?
Pääaiheina huippukokouksessa ovat siirtolaisten määrän kasvu ja EU:n kilpailukyky.
Jälkimmäisessä poliittisilta johtajilta odotetaan komissiolle ohjausta siitä, millä eväillä EU:n pitäisi vastata Yhdysvaltojen vihreään elvytyspakettiin. Yhdysvaltojen paketti on yhdistelmä protektionistista sääntelyä ja satojen miljardien dollarien tukiaisia, mikä on luonut pelkoja investointien karkaamisesta Euroopasta.
Pöydällä on ollut yhtenä keinona valtiontukisäännöistä höllääminen, mutta esimerkiksi Suomi yrittää saada ne mahdollisimman tarkkarajaisiksi ja ajallisesti rajoitetuiksi. Tuotannollisiin tukiin Suomi on suhtautunut viileästi muualla kuin taloudellisesti heikoiten pärjäävillä alueilla.
Kauhuskenaario pienillä ja vientivetoisilla mailla on se, että isompiin tukiin kykenevät Saksa ja Ranska kaappaavat Euroopan sisämarkkinat haltuunsa.
Siirtolaisten määrän kasvu puolestaan on klassikkohuoli sekä EU:n ulkorajoilla että sisempänä.
Esimerkiksi Hollanti, Itävalta ja Belgia ovat olleet näreissään siitä, että turvapaikanhakijoiden määrät ovat kasvaneet maissa merkittävästi, vaikka Dublin-menettelyn mukaisesti turvapaikkahakemus pitäisi rekisteröidä ensimmäisessä maassa, jossa hakija rekisteröidään. Reuna-alueilla puolestaan on haluttu nykyistä laajempaa taakanjakoa.
Yksi ongelmista on se, että hyvin suurta osaa palautuspäätöksen saaneista turvapaikanhakijoista ei saada palautettua.
---
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.