Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tukes sai valmiiksi tutkinnan kemikaalivuodosta, joka tappoi jätelaitoksen työntekijän syksyllä Järvenpäässä – jätelaitoksen riskien arvioinnissa havaittiin vakavia puutteita

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) sanoo, että Järvenpäässä Uudellamaalla sijaitsevan jätteiden käsittelylaitoksen riskien arvioinnissa on ollut vakavia puutteita.

Kierto Ympäristöpalvelut -nimisen yrityksen laitoksessa tapahtui viime syyskuussa kemikaalivuoto, jonka vuoksi yksi työntekijä kuoli. Toinen kemikaalille altistunut työntekijä selvisi hengissä.

Tukes ryhtyi tutkimaan onnettomuuteen johtaneita syitä. Tutkinta on nyt valmistunut.

Tutkintaraportin mukaan työntekijät altistuivat myrkyllisille kaasuille, kun he yrittivät pysäyttää laitoksessa syntynyttä vaarallista reaktiota.

Onnettomuuteen johtanut tapahtumaketju käynnistyi, kun työntekijät yrittivät poistaa laitoksen reaktorisäiliöön kiinnittynyttä sakkaa. Poistamiseen käytettiin fluorivety- ja typpihappoa sisältänyttä sekahappojätettä.

Sakan ja sekahappojätteen välisessä reaktiossa syntyi myrkyllisiä kaasuja, jotka levisivät reaktorisäiliöstä prosessihalliin.

Tukesin mukaan laitoksen reaktorisäiliöihin oli jo aiemmin kertynyt toistuvasti vaikealiukoista sakkaa, johon oli yritetty vaikuttaa erilaisilla puhdistustoimenpiteillä ja prosessia muuttamalla.

Tukesin mukaan työntekijöitä ei ollut kuitenkaan ohjeistettu sakan poistamiseen eikä siihen ollut olemassa vakiintunutta toimintatapaa laitoksessa.

Työntekijät ryhtyivät poistamaan sakkaa ennalta suunnittelemattomasti samassa prosessissa käsiteltävällä sekahappojätteellä, joka aiheutti vaarallisen reaktion.

Prosessissa ei ollut vaarasta kertovia hälytyksiä

Tukes toteaa raportissaan, että onnettomuuteen vaikuttivat lukuisat asiat laitoksen toiminnassa.

Esimerkiksi sekahappojätteen vaaroja ei Tukesin mukaan laitoksessa ymmärretty riittävästi ja vaaroista oli ristiriitaista tietoa.

Lisäksi käsittelyprosessin riskienarviointi oli ylipäätään puutteellinen. Varautumiskeinojen merkitystä ei ymmärretty riittävästi eikä niiden mukaan toimittu tapahtumahetkellä, Tukes sanoo.

Prosessissa ei myöskään ollut mittauksia, hälytyksiä tai muunlaisia automaattisia suojaustoimintoja, jotka olisivat hälyttäneet vaarasta tai pienentäneet inhimillisen virheen riskejä.

Tukesin mukaan vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi on kaikkein olennaisinta, että jätekemikaalien vaaraominaisuudet tunnetaan mahdollisimman tarkasti.

Tukes sanoo jatkossa edellyttävänsä, että kyseinen käsittelylaitos tekee tarkempia selvityksiä ja korvaavia toimia jätteiden käsittelyn sekä varastoinnin parantamiseksi.

Lisäksi Tukes aikoo jatkossa neuvoa ja valvoa vaarallisia jätekemikaaleja lähettäviä yrityksiä. Tarkoitus on varmistaa, että yritykset tietäisivät aiempaa paremmin, tunnistavatko käsittelylaitokset jäte-eriin liittyviä riskejä ja onko niillä edellytyksiä hävittää jätteet asianmukaisesti.