Keskusta esittää talous- ja kasvulinjauksessaan, että Suomen julkinen talous tulisi saada tasapainoon kahdessa vaalikaudessa. Se vaatisi yhdeksän miljardin euron sopeutustoimia vuoteen 2030 mennessä.
Ensi vaalikaudelle osuvaan 4,5–5,5 miljardin euron sopeutukseen tulisi 2,5–3 miljardin edestä menoleikkauksia. Työllisyyden ja talouskasvun vahvistamisesta kertyisi 1,5 miljardia ja verotuksesta 0,5–1 miljardia euroa.
– Julkisen talouden kestävyyttä on vahvistettava, jotta selviämme tulevista kriiseistä ja väestön ikääntymisestä seuraavasta menopaineesta. Seuraavan vaalikauden isoin asia on sopeutua ikääntyväksi kansakunnaksi, sanoo keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko tiedotteessa.
Keskusta lupaa lapsilisiin 200 euron korotusta ja esittää myös dieselin käyttövoimaverosta luopumista, koska dieselin hinta on nykyään noussut bensiiniä kalliimmaksi. Lapsilisien korotuksesta seuraisi 178 miljoonan euron sopeutustarve, keskusta laskee.
Koko maan kehittämiseksi keskusta esittää, että Suomeen perustettaisiin vuoteen 2030 mennessä useita erityistalousalueita, joille annettaisiin erilaisia kannustimia. Näitä voisivat olla määräaikainen vapautus elinkeinoverotuksesta, opintolainojen hyvitys, muuttoavustus, porrastettu sähköverotus, alennetut sosiaaliturvamaksut, poistojen vapaa käyttöönotto, ohituskaista luvituksille, työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostaminen.
Indeksikorotukset ja asumistuet leikkuriin
Menosäästöistä keskusta linjaa, että mitään kohdetta ei pidä rajata toimien ulkopuolelle. Puolue näkee merkittävän säästöpotentiaalin esimerkiksi indeksikorotusten leikkaamisessa ja asumistukijärjestelmän uudistamisessa.
Veropolitiikassa keskusta katsoo, että tulevalla vaalikaudella ei ole realistista panna toimeen merkittäviä verokevennyksiä.
– Veronkorotuksia ei tule kohdistaa työntekoon ja yrittämiseen, vaan lähinnä haittaveroihin ja välilliseen verotukseen. Keskusta on valmis jatkamaan suurituloisten solidaarisuusveroa, puolue linjaa.
Liikenteessä pitäisi keskustan mielestä siirtyä vaiheittain polttoaineiden verotuksesta tieluokkien mukaiseen kilometriperustaiseen verotukseen. Silloin autoilu olisi suhteellisesti edullisempaa siellä, missä ei ole toimivaa joukkoliikennettä, henkilöauton käyttö on välttämätöntä ja etäisyydet pitkiä, keskusta esittää.
Työllisyydessä keskusta asettaa tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä työllisten määrä olisi noussut 150 000:lla, puolet ikäluokasta on suorittanut korkeakoulututkinnon ja tuottavuuden kasvu on vauhdittunut. Työurien pidentämistä pitäisi edistää verokannustimelle, ansioturvaa ja työmarkkinatukea tulisi uudistaa ja paikallista sopimista lisätä. Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi helpottaa.
Toisen asteen oppilaitosten pitäisi sijaita kohtuullisen matkan päässä kotoa ja jokaisessa maakunnassa tulisi olla vähintään yksi korkeakoulu, keskusta linjaa.
Keskusta perää satsauksia fossiilisista polttoaineista vapaaseen vihreään ja vähähiiliseen talouteen, joka siivittäisi maakunnat ja Suomen uuteen nousuun.
– Emme voi tyytyä Suomelle tälle vuosikymmenelle ennakoituun noin yhden prosentin kasvuun vaan tavoitteeksi on asetettava vähintään sen kaksinkertaistaminen, Saarikko visioi.