Rehnin mukaan kaikkia hallituksen tekemiä menolisäyksiä ei voi perustella kriiseillä.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mukaan julkista taloutta olisi syytä tasapainottaa sekä menoja supistamalla että verotusta uudistamalla. Rehn kertoo ajatuksistaan Helsingin Sanomien haastattelussa.
– Suomessa on suhteellisen kelpo hyvinvointivaltio, mutta liian pieni kansantalous kannattelemaan sitä nykymuodossaan, Rehn sanoo HS:lle.
– Yhtälö on saatava tasapainoon. Tämä edellyttää kahden kärjen taktiikkaa: sekä kansantalouden kasvukyvyn vahvistamista että julkisen talouden tasapainottamista.
Rehnin mukaan julkisten menojen supistaminen on välttämätöntä, koska talouden kasvupotentiaali on liian vaatimaton ja iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa.
– Väestörakenteen takia Suomessa on tarvetta koulutus- ja työperäiselle maahanmuutolle, Rehn arvioi.
Samalla myös verotuksen uudistamista pitäisi Rehnin mukaan harkita. Se voisi tarkoittaa myös veronkiristyksiä.
– Yrittämisen ja työn verotusta ei pitäisi kiristää vaan muuttaa kannustavammaksi. Tämän vastapainona ympäristön kannalta tärkeitä haittaveroja olisi syytä kiristää, jotta edistetään myös kestävää talouskasvua, Rehn sanoo HS:lle.
Perussääntönä voi hänen mukaansa pitää sitä, että julkisen talouden tasapainottamisesta kaksi kolmasosaa olisi menosäästöjä ja yksi kolmasosa veronkiristyksiä.
Rehn arvioi haastattelussa, että kaikkia Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemiä menolisäyksiä ei voi perustella koronakriisillä tai Ukrainan sodasta johtuvilla tarpeilla vahvistaa puolustuskykyä.
Hänen mukaansa hallitus jatkoi avokätistä talouspolitiikka vielä silloinkin, kun koronakriisin pahin vaihe oli takana.
– Talouspolitiikan arviointineuvoston ja tutkimuslaitosten selvityksistä käy ilmi, että lisämenoista kolmannes on mennyt muihin harkinnanvaraisiin menoihin, mikä tarkoittaa kahta kolmea miljardia euroa vuodessa, Rehn sanoo HS:lle.