Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja erityisesti viime syksynä julistettu liikekannallepano saivat ainakin satojatuhansia venäläisiä lähtemään maasta. Ilmiön suurimmat talousvaikutukset näkyvät Armeniassa ja Georgiassa, joissa uudet tulijat ovat olleet positiivinen piristysruiske taloudelle etenkin viime vuoden osalta, sanoo Laura Solanko, Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) vanhempi neuvonantaja.
– Näiden maiden pankkitalletukset Venäjältä ovat kasvaneet valtavasti. Puhutaan niin suurista rahasummista, että ne ovat talouden kokoon verrattuna merkittävä, yllättäen tullut ja ylimääräinen tulonlähde, jolla on toki vaikutusta, Solanko sanoo STT:lle.
– Toisaalta maihin asettuneet venäläiset ovat keskimäärin kohtuullisen hyvin toimeentulevia ja koulutettuja ihmisiä, jotka osin ovat tuoneet työnsäkin mukanaan.
Suuri määrä uusia asukkaita nosti palveluiden kysyntää, sai bruttokansantuotteet kasvuun ja vahvisti valuuttakursseja.
Maailmanpankin arvion mukaan Armenian bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 10,8 prosenttia ja Georgian 10 prosenttia.
Paikallisten näkökulmasta vaikutukset eivät kuitenkaan ole olleet yksinomaan myönteisiä. Uusien tulijoiden myötä hinnat ja asumiskustannukset etenkin pääkaupungeissa ovat nousseet, Solanko sanoo.
– Toki on myös pohdintaa siitä, lisääkö se Venäjän vaikutusvaltaa näissä maissa muutoin.
Piristysvaikutus talouteen laantumassa
Armenia ja Georgia ovat molemmat varsin pieniä maita, joissa tulotaso on matala.
Molemmissa maissa pandemian jälkeinen toipuminen oli kyllä hyvässä vauhdissa, ja talouden odotettiin viime vuonna kasvavan muutenkin, Solanko sanoo.
Venäläisten tulo toi vielä selkeää lisänostetta, joka tuki viime vuoden talouskasvua. Positiivinen shokki on kuitenkin jäämässä Solangon mukaan kertaluontoiseksi.
– Nyt ennakoidaan, että se varmaan tukee vielä tämän alkaneen vuoden kasvua, mutta vaikutus on jo pienempi. Pikkuhiljaa vaikutus sitten hiipuu siitä pois, Solanko sanoo.
Maailmanpankki ennustaa Armenian talouden kasvavan tänä vuonna 4,1 prosentilla ja Georgian 4 prosentilla.
Pienemmässä mittakaavassa talouskasvun piristymistä on näkynyt Solangon mukaan myös ainakin Azerbaidzhanissa, Kazakstanissa, Uzbekistanissa ja Kirgisiassa. Kirgisian ja Uzbekistanin osalta asiaan voi kuitenkin vaikuttaa se, että maiden Venäjällä töissä olevien kansalaisten kotiin lähettämät rahansiirrot ovat olleet viime vuonna paljon ennakoitua suuremmat, Solanko huomauttaa. Tämän taustalla taas on muun muassa vahva rupla.
Toinen muuttoaalto ensimmäistä kaoottisempi
Arviot Venäjältä viime vuonna lähteneiden määrästä vaihtelevat 700 000:sta noin 1,5 miljoonaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Margarita Zavadskaja. Arvio perustuu venäläisiä tulijoita vastaanottaneiden maiden tietoihin, sillä Venäjä ei rekisteröi maasta lähteneiden määrää järjestelmällisesti.
Zavadskaja on selvittänyt tutkimusryhmänsä kanssa sitä, keitä Venäjältä viime vuonna lähteneet oikeastaan ovat. Tutkijoiden verkostojensa kautta levittämään kyselyyn vastasi 2 000 viime vuonna Venäjältä muuttanutta. Lisäksi muuttajista on tehty haastatteluja.
Tutkimuksen perusteella viime vuonna Venäjältä lähteneistä erottuu kaksi suurta ryhmää, Zavadskaja sanoo STT:lle.
Pian suurhyökkäyksen alettua keväällä ja kesällä Venäjältä lähti hyvin toimeentulevaa, koulutettua väkeä, joita tutkijaryhmä kutsuu "etuoikeutetuiksi siirtolaisiksi". Heidän keski-ikänsä on selvästi matalampi kuin venäläisillä keskimäärin, hieman yli 30, Zavadskaja kertoo. Kyselytulosten perusteella suuri osa tästä ryhmästä on töissä IT-alalla.
Tässä ensimmäisessä vaiheessa venäläisiä lähti Zavadskajan mukaan heidän tutkimuksensa perusteella eniten Turkkiin, Georgiaan ja Armeniaan.
Toinen suuri ryhmä ovat syyskuussa määrätyn liikekannallepanon jälkeen Venäjältä lähteneet ihmiset. He ovat enimmäkseen perheettömiä miehiä, Zavadskaja kertoo.
Toinen muuttoaalto oli hänen mukaansa paljon ensimmäistä kaoottisempi.
– Heidän ajatuksensa oli vain ylittää raja keinolla millä hyvänsä ja sitten keksiä jotain.
Liikekannallepanoa paenneilla ei ollut paljon varaa valita, mihin he Venäjän passeilla pääsisivät. Eniten heitä päätyi Zavadskajan mukaan Georgiaan ja Kazakstaniin.
Koska kyselyä levitettiin aktivistien ja sosiaalisen median ryhmien kautta, tutkimus ei välttämättä edusta koko Venäjältä viime vuonna muuttaneiden ihmisten ryhmää.
Tiedon kerääminen toisessa vaiheessa lähteneistä on Zavadskajan mukaan ollut hankalaa, sillä lähtijät ovat pelokkaita ja varovaisia ja saattavat epäillä tutkijoita Venäjän hallinnon vakoojiksi.
Poliittisesti aktiivisia
Entä miten tulijoihin on suhtauduttu?
Kiistanalaisin ja jännitteisin tilanne on ollut Zavadskajan mukaan kenties Georgiassa.
– Toisaalta venäläiset ovat tervetulleita. He ovat suhteellisen rikkaita, joten heillä on varaa asuntojen hintoihin, ja he myötävaikuttavat Georgian talouteen. He ovat hyvin koulutettuja, kielitaitoisia ja vastustavat sotaa, Zavadskaja sanoo.
Ensimmäisessä aallossa Venäjältä lähteneet ovat laittaneet kohdemaissa pystyyn omia yrityksiä, Zavadskaja kertoo. He ovat perustaneet myös omia koulujaan ja tiedotusvälineitään.
Toisaalta jännitteitäkin on ollut, esimerkiksi siksi, että Georgiaan on tullut myös paljon ukrainalaispakolaisia, Zavadskaja kertoo.
Viime vuonna Venäjältä lähteneet poikkeavat Zavadskajan mukaan aiemmista muuttoliikkeistä siinä, että he ovat poliittisesti aktiivisia. Hän uskookin, että venäläiset tulevat jollain tavalla osallistumaan poliittiseen toimintaan kohdemaissa.
– Georgiassa käytiin jopa keskusteluja oman poliittisen puolueen perustamisesta venäläisille. Nämä keskustelut tosin loppuivat lyhyeen, koska kyseessä on tällä hetkellä hyvin herkkä asia, Zavadskaja kertoo.
Mitä muuttajat aikovat seuraavaksi?
Zavadskaja uskoo, että suurin osa siirtolaisista integroituu enemmän tai vähemmän onnistuneesti uusiin maihin.
Liikekannallepanoa paenneista hän arvioi kuitenkin suuren osan palaavan jossain vaiheessa Venäjälle jo pelkästään taloudellisten syiden vuoksi.
Zavadskaja arvioi myös, että sodan jatkuessa Venäjältä lähtee lisää ihmisiä, erityisesti jos liikekannallepanossa aloitetaan uusi aalto. Hän ei kuitenkaan usko, että lähtijöiden määrä on kovin suuri.
Taloudellisessa mielessä kohdemaille huono vaihtoehto olisi se, että tulijat rahoineen lähtisivät suurissa määrin pois yhtä aikaa.
– Se olisi vastaavasti iso negatiivinen shokki. Mutta se tietysti juuri nyt näyttää aika epätodennäköiseltä, Laura Solanko sanoo.