Tekoälyä hyödyntävien älyimureiden, itseohjautuvien autojen, sairausdiagnostiikan ja esimerkiksi Chat GPT -sovelluksen myötä keinotekoinen älykkyys alkaa tunkeutua nykyihmisen elämän jokaiselle osa-alueelle.
Tekoälyn vankkumattomat tukijat ajattelevat, että teknologia on suoranainen vallankumous ihmiselämälle. Arvostelijat painottavat, että teknologiaan liikaa turvautumalla saatamme antaa koneille päätäntävallan elintärkeissä päätöksissä.
Lainsäätäjät Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ovat huolissaan.
EU todennäköisesti päättää vuoden 2023 aikana tekoälyn sääntelystä, ja Yhdysvalloissa on niin ikään tehty tekoälyyn liittyvä suunnitelma lainsäädännölle. Myös Kanadassa on suunnitteilla vastaavaa lainsäädäntöä.
Keskusteluissa merkittävässä roolissa on se, miten Kiina käyttää esimerkiksi biometristä dataa ja kasvojentunnistusteknologiaa kontrollin välineenä.
Tanskalainen, EU:ta kiistanalaisissa teknologioissa neuvova asiantuntija Gry Hasselbalch sanoo uutistoimisto AFP:lle, että myös länsimaat ovat vaarassa luoda totalitaarisia rakenteita.
– Näen sen valtavana uhkana, riippumatta eduista.
Tekoälyn määrittely "hölmön hommaa"
Ennen kuin lainsäätäjät voivat ryhtyä toimiin, heidän on kyettävä määrittelemään, mitä tekoäly oikeastaan on.
Yhdysvaltalaisen Brownin yliopiston tutkija ja maan lakisuunnitelman kirjoittamisessa mukana ollut Suresh Venkatasubramanian sanoo tekoälyn määrittelyn olevan "hölmön hommaa". Hänen mielestään lain kuuluu koskea kaikkia ihmisten oikeuksiin vaikuttavia teknologioita.
EU on valinnut monimutkaisen reitin pyrkiessään määrittelemään rönsyilevää alaa. Lakiluonnoksessa luetellaan erilaisia tekoälyn muotoja, ja listaan kuuluvat lähes kaikki automatiikkaa sisältävät tietokonejärjestelmät.
Ongelmana on se, että sanaa tekoäly käytetään vaihtelevasti. Vuosikymmenten ajan termillä kuvattiin pyrkimyksiä luoda ihmisen lailla ajattelevia koneita, kunnes 2000-luvun alussa rahoitus tutkimukselle tyrehtyi.
Sittemmin Piilaakson jättiläiset alkoivat käyttää tekoälyä yleisnimityksenä monille numeronmurskausohjelmistoilleen ja niiden luomille algoritmeille. Automaatio sallii mainonnan ja sisällön kohdentamisen käyttäjille, mikä on erittäin tuottoisaa liiketoimintaa.
– Tekoäly oli heille keino hyödyntää tätä valvontatietoa entistä enemmän ja mystifioida sitä, sanoo uutistoimisto AFP:lle Googlen entinen työntekijä Meredith Whittaker, joka on sittemmin ollut perustamassa New Yorkin yliopiston tekoälyinstituuttia.
EU haluaa rajoituksia
EU ja Yhdysvallat ovat tulleet lopputulokseen, että tekoälyn määritelmän on oltava mahdollisimman laaja. Sen jälkeen niiden näkemykset kuitenkin eroavat.
EU:n luonnos on yli satasivuinen, ja se muun muassa esittää täyskieltoa tietyille korkean riskin teknologioille, kuten Kiinan käyttämälle biometriselle valvonnalle. Lisäksi se rajoittaa merkittävästi maahanmuuttoviranomaisten, poliisin ja tuomareiden tekoälytyökalujen käyttöä.
Hasselbalch sanoo, että jotkin teknologiat ovat yksinkertaisesti liian haastavia perusoikeuksien näkökulmasta.
Yhdysvaltojen suunnitelma sen sijaan on tiivis luettelo periaatteita, jotka esitellään toiveikkain ilmaisuin. Suunnitelmassa esimerkiksi mainitaan, että ihmisiä on suojeltava turvattomilta ja tehottomilta järjestelmiltä.
Asiantuntijat eivät usko, että tekoälylainsäädäntöä saadaan Yhdysvalloissa aikaan ennen vuotta 2024.
Tekoäly ei ole taikaa
Asiantuntijoiden mielipiteet eri lähestymistavoista vaihtelevat. New Yorkin yliopiston Gary Marcus sanoo AFP:lle, että sääntelylle on epätoivoinen tarve.
Marcus huomauttaa, että tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi haitallisen disinformaation tuottamiseen. Samoja malleja hyödyntävät chatbotit, käännöstyökalut ja ennakoiva tekstinsyöttö.
Whittaker kyseenalaistaa tekoälyn suitsimiseen tähtäävien lakien arvon. Hän pitää tärkeämpänä valvontaan perustuvien liiketoimintamallien sääntelyä, ja muu olisi hänen mielestään kuin laastari avohaavalla.
Monet asiantuntijat ovat kuitenkin tyytyväisiä Yhdysvaltojen lähestymistapaan. Tekoälytutkija Sean McGregor uskoo tekoälyn olevan lainsäätäjille parempi kohde kuin yksityisyys, joka on abstrakti konsepti. Hänen mukaansa tilanteessa on kuitenkin ylisääntelyn vaara ja nykyiset viranomaiset voivat säännellä myös tekoälyä.
Siitä asiantuntijat ovat yhtä mieltä, että tekoälyteknologioihin liittyvästä mystiikasta ja liiallisesta intoilusta on päästävä eroon.
– Se ei ole taikaa, McGregor painottaa – ja vertaa tekoälyä monimutkaiseen Excel-taulukkoon.