Nuoret kärsivät köyhyyden aiheuttamasta stressistä, Turun yliopiston tutkijat kertovat.
Tutkijat kysyivät nuorilta ja lapsilta kokemuksia köyhyydestä järjestämällä kirjoituskilpailun osana Nuorten arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -hanketta. Kilpailuun osallistui 35 nuorta.
Vastaukset yllättivät.
– Kirjoitusten sisällöissä yllätti se, kuinka paljon nuoret sukupuolesta riippumatta kirjoittivat kykenemättömyydestään kuluttaa samalla tavoin kuin heidän vertaisensa. Energian hinta ja inflaatio kuuluivat valtaosassa tekstejä, Turun yliopiston sosiaalityön erikoistutkija Anna-Maria Isola sanoo tiedotteella.
Hälyttävää Isolan mukaan oli se, että yli puolet kirjoittivat jo nuorina stressistä, jonka he yhdistivät köyhyyteen liittyviin tuntemuksiin. Vielä useampi kirjoitti köyhyyteen liittyvistä kielteisistä tuntemuksista. Kirjoittajakuntaan kuului tutkijoiden yllätykseksi useita nuoria eli noin 15-vuotiaita kirjoittajia.
– Tulee paha mieli pyytää äitiltä mitään kun aina se vastaa ettei ole rahaa. Jätän välistä esim kavereiden kanssa olon. Ettei nekin saa tietää että olen köyhä, yksi kirjoituksista kuuluu.
Toinen kirjoittaja kertoo stressanneensa perheensä taloudellisesta tilanteesta jo kuusivuotiaana.
– Tiesin jo silloin, etten voi saafa asioita mitä haluan, vaikka äiti haluaisi antaa ne minulla. Kaupassa valittiin aina halvin vaihtoehto, ja silti välillä kassalla otettiin tavaroita pois, kun ei ollut varaa, kirjoitus jatkuu.
– Multa tippuu hiukset päästä, en saa nukuttua, en saa syötyä. Olen räjähdysherkkä. En jaksa enää. Aina ollut köyhä ja en varmaan ikinä pääse tästä. Sitä mukaa, ku sais enemmän rahaa niin hinnat nousee. En jaksa uskoa että saisin elämästä enää mitään ikinä irti, kuuluu kolmas kirjoitus.
Jokainen kirjoitus, lyhytkin, oli tutkijoiden mukaan merkittävä apu nuorten kokeman köyhyyden tutkimisessa.
– Olimme onnellisia myös lyhyistä kirjoituksista, joita oli paljon, koska niistä näkyi, ettei kirjoittaminen välttämättä ollut helppoa nuorella, Isola kuvailee.
Aiemmin hankkeessa kokemuksia on kerätty aikuisilta. Tuolloin vastaajien arvioitiin olevan hyväosaisia köyhiä, mikä tarkoitaa Isolan mukana muun muassa sitä, että kirjoittajat ovat olleet kirjallisesti suuntautuneita ja pystyneet ilmaisemaan kokemuksiaan monisanaisesti.
– Osa nuorten kirjoituksista oli myös tällaisia, mutta suurin osa ei. Siksi arvelemme tavoittaneemme juuri sellaisia nuoria, joiden ääni jää yhteiskunnassamme kuulumattomiin.
Tutkijat toivovat kirjoitusten herättävän yhteiskunnallista keskustelua ja toimivan tutkimusaineistona. Tutkimus jatkuu keväällä nuorten teemahaastatteluilla.