Veteraaniperinne halutaan nostaa erityishankkeella esiin yläkouluissa parin vuoden päästä.
Yläkouluihin ehdotetaan Veteraaniperinne 2025 -hanketta, jossa tarkasteltaisiin veteraaniperinteen ja vuoden 1939–1945 sotien merkitystä nykypäivänä. Hanke sisältyy torstaina julkistettuihin veteraaniperinnetyön tulevaisuutta pohtineen työryhmän ehdotuksiin.
Ehdotuksen taustalla on muun muassa se, että vuonna 2025 tulee kuluneeksi 80 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä. Samalla tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun syntyi viimeinen kokonainen ikäluokka, joka kutsuttiin asepalvelukseen vuosien 1939–1945 sodissa.
– Teemavuosi tulisi kytkeä nykyhetkeen. Esimerkiksi lähdekriittisyysnäkökulma tai miten eri tavoin historiankirjoitusta ja aineistoja voidaan tulkita ovat hyvin ajankohtaisia tällä hetkellä, työryhmä sanoo loppuraportissaan.
– Teemavuosi lisäisi ymmärrystä ja tietoisuutta tämän sotien ajanjakson merkityksestä ja siitä, mitä tarkoitetaan veteraaniperinteellä ja sotasukupolvella, ja miten nämä liittyvät osaksi suomalaista identiteettiä – edelleen 80 vuoden jälkeenkin.
Ehdotuksen mukaan peruskoulun 7.–9. luokkien ohella teemavuotta voisi laajentaa soveltuvin osin myös lukioihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Hankkeelle ehdotetaankin yhteensä 300 000 euron määrärahaa vuosille 2024 ja 2025.
Osa suomalaista kulttuuriperintöä
Työryhmä esittää myös, että opetus- ja kulttuuriministeriö määrittäisi veteraaniperinnetyön yhdeksi erityiseksi painopistealueeksi museoissa, arkistoissa ja tiedekeskuksissa. Painotus tehtäisiin seuraavan kymmenen vuoden ajaksi.
– Veteraaniperinne ja laajemmin sotasukupolven perintö on merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä, työryhmä perustelee.
Veteraaniperinteelle tulisi työryhmän mielestä määrittää myös vastuumuseo, joka hoitaa perinteen säilyttämistä, siirtämistä ja jakamista. Muilla erikoisaloilla on Suomessa tällä hetkellä jo 17 vastuumuseota. Tehtävään ehdotetaan Mikkelissä sijaitsevaa Sodan ja rauhan keskus Muistia. Tiedekeskus on avattu kesällä 2021, ja se käsittelee sotaa ilmiönä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta.
Erityistehtävän myötä Muisti vastaisi myös muun muassa valtakunnallisesti veteraaniperinteeseen liittyvien museoiden, sotahistoriallisten vierailukohteiden ja historiakohteiden yhteistyön kehittämisestä ja toteuttamisesta.
Tammenlehvän perinneliitto halutaan vastuuorganisaatioksi
Työryhmä toteaa, että veteraaniperinnetyön edistäminen ja siitä huolehtiminen kuuluu laajalle toimijajoukolle ja useille järjestöille, yhdistyksille, säätiöille, kunnille ja seurakunnille sekä valtiolle.
– Seuraavan kymmenen vuoden aikana, kun veteraanien edunvalvonta- ja tukityöstä siirrytään perinnetyöhön, tulee veteraaniperinnetyötä edistävien toimijoiden välillä olla jatkuva ja säännöllinen vuoropuhelu ja valtion tulee osallistua veteraaniperinnetyön ohjaukseen, raportissa todetaan.
Työryhmä ehdottaakin, että veteraaniperinteen edistäminen asetetaan puolustusministeriön ja sen hallinnonalan tehtäväksi. Tehtävää ei ole aikaisemmin määritelty millekään ministeriölle tai hallinnonalalle.
Samoin ehdotetaan, että Tammenlehvän perinneliitosta tulisi valtakunnallisen veteraaniperinnetyön vastuuorganisaatio ja että tätä toimintaa rahoittaisi puolustusministeriö. Veteraanijärjestöt perustivat Tammenlehvän perinneliiton vuonna 2003 vaalimaan veteraaniperinnettä. Vuoden 2025 arvioidaan olevan todennäköisesti se ajankohta, jolloin veteraaniperinnetyö siirtyy suurelta osin veteraanijärjestöiltä Tammenlehvän perinneliitolle.
Valtion vuosittaiseksi veteraaniperinnetyön rahoitukseksi ehdotetaan 1,1:tä miljoonaa euroa, josta puolustusministeriön osuus olisi 900 000 euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön 200 000 euroa. Puolustusministeriön rahoitus kohdistettaisiin Tammenlehvän perinneliitolle sekä Sodan ja rauhan keskus Muistille.
Veteraaniperinnetyöryhmän asetti valtioneuvoston kanslia, ja työryhmän puheenjohtajana on toiminut Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen.