Ympäristöneuvos Marjo Nummelin ei usko maiden sitoutumisen ilmastotoimiin olevan heikentymässä, vaikka esimerkiksi Yhdysvallat ei ole osallistunut virallisesti ilmastokokoukseen presidentti Donald Trumpin toisella presidenttikaudella.
Turkin Antalyassa alkaa maanantaina YK:n COP31-ilmastokokous, jossa keskustelunaiheeksi nousee varmasti tuore päästöraportti ilmaston lämpenemisestä.
YK:n ympäristöohjelma UNEP:n raportin mukaan ilmasto lämpenee väistämättä yli 1,5 astetta esiteollisesta ajasta. Ilmastotoimista riippuu, kuinka suuri ja pitkä ylitys on ja palataanko 1,5 asteen tasolle vuosisadan loppuun mennessä.
Pariisin ilmastosopimuksessa asetettiin tavoitteeksi pitää ilmaston lämpeneminen huomattavasti alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan sekä pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.
– Totta kai se on herätys, tai sen ainakin pitäisi olla herätys, että nykyiset toimet eivät ole riittäviä ja että päästövähennyksiä tarvitaan hyvin ripeästi huomattavasti isommassa skaalassa kuin nyt on nähty. Puhdas energiasiirtymä on tässä keskeistä, sanoo Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä.
Nummelinin mukaan Suomi haluaa, että ilmastokokouksessa sitoudutaan vastaamaan 1,5 asteen ylitykseen. Lisäksi hän huomauttaa, että tämänhetkisillä tavoitteilla ja suunnitelluilla toimenpiteillä ollaan noin 2,6–2,8 asteen lämpenemispolulla.
– Tiede kuitenkin osoittaa, miten ja millaisilla päästövähennyksillä 1,5 asteeseenkin on mahdollista palata ja milloin. Mutta vain, jos toimia ryhdytään ripeästi tekemään.
Saadaanko tieteen viestit mukaan?
Tieteen roolista ilmastotoimissa on käyty viime vuosina laajemminkin keskustelua.
Tällä hetkellä yksi ajankohtainen kiista koskee Nummelinin mukaan hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tulevaa raporttia, jonka aikataulua valtaosa maista haluaisi kirittää, jotta sen tulokset saataisiin seuraavaan Pariisin sopimuksen kokonaistarkasteluun. Tarkastelussa arvioidaan edistymistä sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa, muun muassa lämpötilatavoitteiden osalta.
Nummelinin mukaan pieni joukko maita, esimerkiksi Saudi-Arabia ja Intia, kuitenkin jarruttaa IPCC-raportin aikataulua, jolloin se ei ehtisi kokonaistarkasteluun.
– Siinä on kyse myös keskeisestä asiasta, eli halutaanko ylipäätään, että nämä tieteen viestit tulevat vahvasti sinne päätöksenteon perustaksi. Viime vuosina on nähty tieteen roolin kyseenalaistamista ja jopa disinformaatiotulvaa.
Myös kauppapolitiikasta todennäköisesti väännetään kokouksessa, sillä esimerkiksi EU:n ilmastotoimiin sitoma kauppapolitiikka hiertää Nummelinin mukaan osaa maista.
Kunnianhimon taso vaihtelee
Nummelinin mukaan COP31-kokouksessa on kyse niin sanotusta toimeenpanokokouksesta, jossa aiemmin tehtyjä päätöksiä yritetään vauhdittaa. Eli uusia merkittäviä sitoumuksia tai tavoitteita ei ole niinkään luvassa, vaan aiempia päätöksiä yritetään muuttaa teoiksi.
Nummelin ei usko maiden sitoutumisen ilmastotoimiin olevan heikentymässä, vaikka esimerkiksi Yhdysvallat ei ole Donald Trumpin toisella presidenttikaudella osallistunut virallisesti ilmastokokoukseen ja irtautui Pariisin ilmastosopimuksesta.
– Vaikka Yhdysvallat on lähtenyt, ei mikään muu maa ole irtisanoutunut Pariisin sopimuksesta eikä halunnut jättää ilmastoyhteistyötä. Kansallisia päästövähennyssitoumuksia on saatu yli 150 maalta, Nummelin sanoo.
Sitoumusten kunnianhimon taso kuitenkin vaihtelee, sillä ne perustuvat maiden vapaaehtoisuuteen.
– Hanskoja ei ole heitetty naulaan, mutta tavoitteet ja päästövähennykset eivät vielä ole riittäviä. Samalla on tiedossa, että eletään hankalia aikoja, joissa on paljon muita poliittisesti isoja kysymyksiä, eivätkä ilmastoasiat välttämättä ole nyt korkeimmalla poliittisen huomion kohteissa.
Yhdysvalloissa demokraattien maanvyörymävoitto välivaaleissa voi signaloida Nummelinin mukaan sitä, että yhä useampi osavaltio ryhtyy panostamaan ilmastotoimiin.
– Yhdysvalloista oli viime vuonnakin (COP30-kokouksessa) paikalla useita osavaltioita, jotka ovat edenneet koko ajan omissa ilmastotoimissaan. Nythän näyttää siltä, että niitä osavaltioita, jotka tekevät paljon, voi olla jatkossa enemmänkin. Osavaltioilla on paljon valtaa ja vastuuta ilmastoasioissa, Nummelin sanoo.