Yleinen Helsinki

Työuupumus voi etätöissä jäädä huomaamatta – siitä voivat kertoa väsymyksen lisäksi keskittymiskyvyn ja tunteiden hallinnan ongelmat sekä kyynisyys

Riski uupumukselle ja muille ongelmille kasvaa, jos työhön ja tekemiseen paetaan elämän muita haasteita ja omia tunteita.
Kuvituskuva. Kuva: Tapio Tuomela
Kuvituskuva. Kuva: Tapio Tuomela

Etätyötä tekevällä yleinen aktiivisuus voi päivän aikana laskea ja oma työ voi tuntua vähemmän merkitykselliseltä, kun työyhteisön tuki jää tavallista vähäisemmäksi.

Omaa työhyvinvointiaan voi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan tarkkailla esimerkiksi sitä kautta, kokeeko työpäivän aikana työn imua.

Työn imu viittaa työhön liittyvään innostukseen ja merkityksellisyyden kokemukseen. Tutkimusten mukaan se vaikuttaa muun muassa työpaikan säilymiseen, työllistettävyyteen, toimeentuloon, uralla etenemiseen sekä työurien pituuteen.

Hakasen mukaan työelämästä on tyypillistä puhua haasteiden ja konfliktien kautta, jolloin työn hyvät puolet voivat jäädä keskustelussa näkymättömiksi.

–  Elämää olisi parempi hahmottaa kokonaisuutena, jossa onnistumiset yhdellä osa-alueella heijastuvat myös muille alueille. Näin esimerkiksi työtä ja perhettä ei tulisi nähdä vain keskenään kilpailevina osa-alueina, vaan mielekäs työ voi välittää hyvinvointia myös perhe-elämään, Hakanen kuvailee.

 

Työstä ei saa tulla itsetarkoitus

 

Etätöiden aikana onkin entistä tärkeämpää huolehtia kokonaisvaltaisesti omasta hyvinvoinnistaan. Esimerkiksi arkiliikunnan väheneminen vaikuttaa heikentyneen yleiskunnon lisäksi myös mieleen, muistuttaa Ikäinstituutissa työskentelevä kansanterveystieteen dosentti Katja Borodulin.

–  Etätöissä liikunta vähenee huomaamatta, mistä johtuen sitä olisi hyvä lisätä selkeästi omaan kalenteriin. Esimerkiksi puolen tunnin lenkki aina työpäivän jälkeen auttaa irrottautumaan töistä vapaalle, Borodulin toteaa.

Innostavasta ja sopivan haastavasta työstä malttaa Työterveyslaitoksen Hakasen mukaan myös irrottautua työpäivän päätteeksi, varsinkin jos kokee onnistuneensa tehtävissään ja saavuttaneensa tavoitteitaan.

Psykoterapeutti Emilia Kujalan mukaan taas työn imu ja muu merkityksellinen tekeminen tukee hyvinvointia niin kauan, kun työstä ei tule itsetarkoitus.

Liiallisen vaativuuden taustalla voi vaikuttaa esimerkiksi kokemus häpeästä tai riittämättömyydestä.

–  Riski työuupumukselle kasvaa, jos työhön paetaan elämän muita haasteita ja omia tunteita. Työn voi kokea erittäin palkitsevana, jos on tottunut kokemaan itsensä hyväksytyksi vain suoritusten kautta, Kujala kertoo.

Poikkeustilan aikana ja esimerkiksi lomautusten jälkimainingeissa moni on Kujalan mukaan joutunut kohtaamaan tunteitaan uudella tavalla ilman jatkuvaa velvollisuuksien virtaa.

Apua arjen muutoksiin on Kujalan mukaan hyvä miettiä yhdessä läheisten kanssa.

 

Moni herää tilaansa liian myöhään

 

Työterveyslaitoksen Hakasen mukaan työuupumukseen herätään usein liian myöhään. ”Olisi pitänyt” -ajattelu on tutkijan mukaan tyypillistä siinä vaiheessa, kun työkonetta ei jaksa enää avata ollenkaan.

–  Työuupumuksen tunnistamiseen ollaan parhaillaan kehittämässä liikennevalomallia, jossa työuupumuksen merkkejä tarkastellaan neljän varoitusmerkin kautta. Työuupumuksesta voivat mallinnuksen mukaan kertoa väsymyksen lisäksi myös tiedollisten toimintojen, kuten muistin heikentyminen, tunteiden hallinnan vaikeutuminen sekä kyynisyys työtä kohtaan, Hakanen kertoo.

Jos työntekijä kokee useampaa mainituista oireista, voi taustalla vaikuttaa jonkinasteinen työuupumus.

–  Merkeistä on hyvä puhua avoimesti työyhteisössä sekä esimiesten ja -naisten kanssa. Apua ja tukea on saatavilla myös etätöiden aikana, ja ratkaisuja on aina parempi pohtia yhdessä, Hakanen muistuttaa.STT

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic