Komission laajentumisraportin mukaan Montenegron EU-jäsenyys on mahdollinen vuonna 2028.
EU-komission mukaan Ukrainan täytyy nopeuttaa uudistustahtiaan, jos se haluaa saada EU-jäsenyysneuvottelunsa valmiiksi tavoitteensa mukaisesti vuoden 2028 loppuun mennessä.
Komission kanta käy ilmi sen keskiviikkona julkistamasta vuotuisesta laajentumisraportista.
– On tärkeää, että Ukraina jatkaa uudistusten tahdin kiihdyttämistä, jotta maa kykenee saavuttamaan kunnianhimoisen tavoitteensa saada liittymisneuvottelut päätökseen vuoden 2028 loppuun mennessä, komissio kirjoittaa tiedotteessaan.
Ukrainan pitäisi komission mukaan keskittyä oikeusvaltioperiaatetta, demokraattisten instituutioiden toimintaa, julkishallinnon uudistamista ja kansallisia vähemmistöjä koskeviin uudistuksiin.
Ukraina haki EU:n jäsenyyttä maaliskuussa 2022 pian sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan.
Neljä edelläkävijää
Komission mukaan jäsenyysneuvotteluissa on neljä edelläkävijämaata, joita Ukrainan lisäksi ovat Albania, Moldova ja Montenegro.
Montenegro on näistä maista jäsenyysprosessissaan kaikkein pisimmällä, ja laajentumisraportin mukaan Montenegron jäsenyysneuvottelut voidaan saada valmiiksi vielä tänä vuonna.
Montenegron jäsenyysneuvotteluissa on saatu päätökseen neuvottelut 21 luvusta, ja jäljellä olevat 12 lukua on komission mukaan mahdollista saada valmiksi vuodenvaihteeseen mennessä.
– Montenegro on tiellä, jolla siitä voi tulla EU:n 28. jäsenmaa vuonna 2028, sanoi laajentumiskomissaari Marta Kos esitellessään laajentumisraporttia EU-parlamentissa.
Länsi-Balkanilla entisen Jugoslavian alueella sijaitseva Montenegro haki EU:n jäsenyyttä vuonna 2008 ja sen jäsenyysneuvottelut alkoivat vuonna 2012.
Jos Montenegron jäsenyys toteutuu vuonna 2028, se olisi ensimmäinen uusi EU-jäsen 15 vuoteen, sillä unioni ei ole laajentunut sitten vuoden 2013, jolloin Kroatia liittyi EU:hun.
Komission mukaan myös Albanian jäsenyysneuvottelut ovat edenneet hyvin, ja se voi olla vuoden kuluttua samassa tilanteessa kuin Montenegro on nyt.
Ukrainan tavoin myös Moldovan täytyy Kosin mukaan kiihdyttää uudistustensa tahtia, jos se haluaa saada jäsenyysneuvottelunsa päätökseen tavoitteensa mukaisesti vuonna 2028.
Serbialla mahdollisuus uuteen alkuun
Neljän edelläkävijämaan ohella laajentumisraportissa tarkastellaan Bosnia-Hertsegovinan, Georgian, Kosovon, Pohjois-Makedonian, Serbian ja Turkin jäsenyysnäkymiä.
Suurimman ehdokasmaan Turkin jäsenyysneuvottelut ovat olleet pysähdyksissä vuodesta 2018 alkaen, eikä prosessissa näy etenemisen merkkejä. Pikemminkin päinvastoin, sillä Turkin demokratiakehitys antaa komission mukaan syytä huoleen.
Turkki on ollut EU:n ehdokasmaa vuodesta 1999, jolloin se hyväksyttiin ehdokasmaaksi Helsingin EU-huippukokouksessa.
Myös Serbian jäsenyysprosessi on ollut pysähdyksissä, kun maa on ollut esimerkiksi Venäjä-suhteissaan hyvin eri linjoilla kuin EU ja perusoikeuksissakin maa on ottanut taka-askelia. Komission mukaan Serbian lokakuinen vaalitulos voi kuitenkin johtaa prosessin uudelleenkäynnistymiseen.
– Serbialla on nyt mahdollisuus uuteen alkuun. Uudella hallituksella on mahdollisuus kääntää esiin uusi sivu, vahvistaa demokraattisia instituutioita ja perusoikeuksia ja ottaa tarvittavia askelia EU-jäsenyyden tiellä, Kos sanoi.
Serbia haki EU:n jäsenyyttä vuonna 2009 ja sai ehdokasmaan aseman vuonna 2012.